Sairauspoissaolo tarkoittaa aikaa, jonka työntekijä on sairauden takia poissa töistä. Sairauspoissaolon perusteena on yleensä lääkärin tai sairaanhoitajan toteama sairaus tai vamma, joka aiheuttaa työkyvyttömyyden, eli estää työnteon.
Sairauspoissaolo tarkoittaa aikaa, jonka työntekijä on sairauden takia poissa töistä. Sairauspoissaolon perusteena on yleensä lääkärin tai sairaanhoitajan toteama sairaus tai vamma, joka aiheuttaa työkyvyttömyyden, eli estää työnteon. Sairauspoissaolotodistus voidaan kirjoittaa joissakin tilanteissa myös, jos sairaus pahenee töissä, eikä vaihtoehtoinen työ järjesty, tai jos töistä on oltava pois sairauden hoidon takia. Monissa työpaikoissa työntekijä voi olla sairauden takia pois töistä myös omalla ilmoituksella tai esihenkilön luvalla ilman lääkärin tai hoitajan sairauspoissaolotodistusta.
Kela maksaa sairausajalta sairauspäivärahaa, mikäli henkilö on työkyvytön omaan työhönsä. Sairauspäivärahan myöntäminen edellyttää työkyvyttömyyttä. Työkyvyttömyys arvioidaan suhteessa omaan työhön. Sairauspäiväraha-asiat ratkaistaan Kelassa lääkärin laatiman lausunnon perusteella.
Koska sopiva, mahdollisesti osittainen työnteko voi myös tukea sairaudesta toipumista, työterveyshuollon kanssa kannattaa selvittää, voiko työtä muokata esimerkiksi määräajaksi niin, että työssäolo olisi mahdollista.
Työntekijä voi saada Kelasta sairauspäivärahaa alle vuoden kestävän työkyvyttömyyden ajalta. Sairauspäivärahassa on omavastuuaika, joka on sairastumispäivä ja 9 seuraavaa arkipäivää eli noin 2 viikkoa sairauspoissaolon alusta. Arkipäiviin luetaan myös lauantait. Sairauspäivärahaa maksetaan tämän omavastuuajan jälkeen.
Jos työnantaja maksaa työntekijälle palkkaa sairauspoissaoloajalta, sairauspäiväraha voidaan maksaa palkanmaksun ajalta työnantajalle. Jos sairauspoissaolo johtuu työtapaturmasta tai liikennevahingosta, korvausta haetaan kuitenkin vakuutusyhtiöstä.
Sairauspäivärahaa maksetaan enintään 300 arkipäivältä eli noin vuoden ajan. Tämän jälkeen sairauspäivärahaa voidaan maksaa saman sairauden vuoksi uudelleen vasta, kun on ollut työkykyinen vuoden ajan.
Lue lisää: Kela
Jos työkyvyttömyys jatkuu yli vuoden, voit hakea työkyvyttömyyseläkettä.
Lue lisää: Mehiläisen työkykypalvelut, joilla työkyvyttömyyttä voidaan ehkäistä ajoissa
Osasairauspäiväraha tukee työkyvyttömän henkilön pysymistä työelämässä ja paluuta kokoaikaiseen työhönsä. Osasairauspäivärahaa maksetaan enintään 120 arkipäivältä.
Osa-aikatyöstä ja työjärjestelyistä sovitaan työterveyslääkärin tai muun työolosuhteet tuntevan lääkärin arvion perusteella, yleensä pitämällä ns. työterveysneuvottelu. Lue lisää: työterveysneuvottelut
Osa-aikatyö voidaan sopia alkamaan aikaisintaan sairauspäivärahan omavastuuajan jälkeen. Osa-aikaisen työn tulee kestää yhtäjaksoisesti vähintään 12 arkipäivää ja työajan on vähennyttävä 40–60 prosenttiin aiemmasta.
Osasairauspäivärahalla on oma enimmäisaikansa ja sitä voi saada vaikka sairauspäivärahan enimmäisaika olisi käytetty.
Lue lisää Kelan sivuilta: osasairauspäiväraha ja sen hakeminen
Sairauspoissaolotodistuksen kirjoittaa lääkäri tai joissakin tilanteissa sairaanhoitaja, työterveyshuollossa työterveyshoitaja. Sairauspoissaolotodistuksia ei voida kirjoittaa jälkikäteen.
Hoitaja voi kirjoittaa todistuksen 1–10 päivän sairauspoissaolosta potilaan oireiden perusteella. Hoitaja ei tee varsinaista diagnoosia. Hoitajan kirjoittama todistus sairauspoissaolosta ei ole lääkärintodistus, eikä Kela myönnä hoitajan kirjoittamalla todistuksella sairauspäivärahaa.
Lääkärin kirjoittaa sairaudesta lääkärinlausunnon. Ns. sairauspoissaolotodistuksen eli A-todistuksen perusteella päivärahaa voidaan maksaa yleensä enintään 60 arkipäivää. Viimeistään sen jälkeen tarvitaan laajempi B-lääkärinlausunto.
Lue lisää: lääkärintodistus
Työntekijällä on työsopimuslain perusteella oikeus sairausajan palkkaan sairauspäivärahan omavastuuajalta. Työnantaja voi maksaa sairausajan palkkaa myös omavastuuaikaa pitemmältä ajalta, jos työehtosopimuksessa tai työntekijän henkilökohtaisessa työsopimuksessa on sovittu niin. Lisätietoja saa omalta esihenkilöltä tai henkilöstöhallinnosta. Jos sairauspoissaolo jatkuu palkanmaksun päättymisen jälkeen, Kela maksaa sairauspäivärahaa työntekijälle.
Loma ei työkyvyttömyystapauksissa siirry automaattisesti, vaan työntekijän on heti pyydettävä loman siirtoa työnantajalta. Sairaudesta pitää hankkia lääkärintodistus.
Jos työntekijä on vuosilomansa alkaessa työkyvytön, loma on työntekijän pyynnöstä siirrettävä. Työntekijällä on pyynnöstään oikeus loman tai sen osan siirtämiseen myös, jos on jo tiedossa, että hän joutuu lomansa aikana sellaiseen sairaanhoitoon, jonka aikana hän on työkyvytön.
Jos työkyvyttömyys alkaa vuosiloman aikana, työntekijällä on oikeus pyynnöstään saada siirretyksi omavastuuajan, eli karenssiajan, ylittävät loma-ajan työkyvyttömyyspäivät. Omavastuuaika on korkeintaan 6 arkipäivää riippuen vuotuisesta vuosilomasta ja työehtosopimuksesta.
Lisätietoja työpaikan käytännöistä, ohjeista ja omavastuuajasta voit kysyä esihenkilöltäsi.
Sairauspoissaolokarenssilla tarkoitetaan loman aikaisen sairastumisen omavastuupäiviä. Karenssi koskee vain työntekijöitä, joille on kertynyt yli neljä viikkoa vuosilomaa. Omavastuuaika on korkeintaan 6 arkipäivää. Määrä riippuu vuotuisesta vuosilomasta ja työehtosopimuksesta.
Kuuden päivän omavastuuaika tarkoittaa sitä, että työkyvyttömyyden pitää kestää yli kuusi arkipäivää tai sairauspäiviä pitää kertyä yhteensä koko vuosiloman ajalta enemmän kuin kuusi, jotta lomaa voi siirtää.
YEL- ja MYEL-vakuutetut yrittäjät voivat hakea sairauspäivärahaa Kelasta. Sairauspäiväraha määräytyy YEL- tai MYEL-työtulon mukaan. Myös sellaiset yrittäjät, jotka eivät ole velvollisia ottamaan YEL- tai MYEL-vakuutusta, voivat saada sairauspäivärahaa Kelasta.
Lue lisää: Kelan sivuilta.
Jos yrittäjällä on sopimus työterveyshuollosta, hänellä on käytössään vastaavat työterveyshuollon palvelut kuin palkansaajilla.
Lue lisää: Mehiläisen yrittäjän työterveyspalvelut
Jos työntekijän työkyvyttömyys kestää yli 60 päivää, Kela selvittää kuntoutustarpeen. Selvitystä varten Kela pyytää potilaalta lääkärin B-lausunnon ja potilas saa Kelasta kirjeen, jossa kerrotaan kuntoutuksen vaihtoehdoista ja järjestäjistä. Käytännössä Mehiläisen työterveyshuolto selvittää mahdollisen kuntoutuksen tarvetta jo aiemmin, sairaudesta riippuen. Myös Kela voi pyytää B-lausuntoa jo aiemmin.
Kun työntekijän työkyvyttömyys pitkittyy, työnantaja, työntekijä ja työterveyshuolto selvittävät mahdollisimman varhain yhteistyössä, voiko työntekijä palata työhönsä tai jatkaa työssä, ja mitä järjestelyjä se mahdollisesti vaatisi.
Viimeistään 90 sairauspäivärahapäivän kohdalla työterveyslääkärin on arvioitava jäljellä oleva työkyky ja työntekijän mahdollisuudet jatkaa työssä sekä laadittava tästä työntekijälle lausunto. Arviota varten järjestetään työterveysneuvottelu (työkykyneuvottelu).
Neuvottelussa ei keskustella sairauksista tai niiden hoidosta vaan työkyvystä. Neuvottelussa voidaan esimerkiksi pohtia yhdessä, kuinka työtä voisi muokata, jotta työntekijä pystyisi palaamaan työhönsä.
Neuvottelun jälkeen työterveyslääkäri laatii lausunnon työntekijän jäljellä olevasta työkyvystä ja mahdollisuuksista palata työhön joko A-todistukselle tai B-lausuntolomakkeelle. Jos työhön paluun selvittely ei ole sairauden vuoksi vielä lainkaan mahdollista, lääkäri toteaa tilanteen kirjaamalla tiedon A-todistukseen.
Tekstissä asiantuntijana Työterveyshuollon erikoislääkäri Annika Jalli.
