Uniapnealla tarkoitetaan unenaikaisia hengityshäiriöitä ja -katkoksia. Hengityskatkot aiheuttavat uniapneasta kärsivälle nukkumisen aikana toistuvia havahtumisia, joita voi olla jopa satoja yhden yön aikana. Tällöin nukuttu uni ei ole palauttavaa. Hoitamattomana uniapnea rasittaa kehoa ja altistaa monelle eri sairaudelle.
- Uniapnea tarkoittaa unenaikaisia hengityshäiriöitä ja -katkoksia, jotka aiheuttavat nukkumisen aikana toistuvia havahtumisia. Hoitamattomana uniapnea rasittaa kehoa ja altistaa monelle eri sairaudelle.
- Uniapnean yleisimmät oireet ovat katkonainen kuorsaus, hengityskatkot ja päiväväsymys. Kuorsaus on hyvin tyypillinen uniapnean oire, mutta kaikki kuorsaajat eivät sairasta uniapneaa.
- Uniapnean hoitoon kuuluu elämäntapamuutoksia, kuten ylipainon välttäminen, laihduttaminen, tupakoimattomuus, liikunta ja alkoholinkäytön vähentäminen. Jos elämäntapahoito ei riitä, uniapneaa voidaan hoitaa ylipainehengityshoitolaitteella tai uniapnean hoitoon tarkoitetulla hammaskiskolla, ja joissain tapauksissa myös operatiivisesti.
Kun uni häiriintyy hengityskatkojen aikana, unen rakenne muuttuu rikkonaiseksi ja siten uniapnea huonontaa merkittävästi unen laatua. Unenaikaisen hengityskatkon aikana tapahtuva havahtuminen tarkoittaa sitä, että univaihe keskeytyy ja muuttuu. Jos katkoja ja havahtumisia on yössä useita kertoja, uni ei ole yhtälailla palauttavaa eikä siten myöskään riittävän virkistävää.
Uniapnean aiheuttama päiväväsymys alentaa vireystilaa ja keskittymiskykyä, jolloin erityistä valppautta vaativat tehtävät päivän aikana hankaloituvat.
Lisäksi uniapnea aiheuttaa veren happisaturaation laskua ja aktivoi autonomisen hermoston. Verenkiertoelimistö kuormittuu ja hapettumisen häiriö voi aiheuttaa aineenvaihdunnan häiriöitä, verenpaineen nousua ja matala-asteista tulehdusta. Riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin kasvaa.
Uniapnean yleisimmät oireet:
- katkonainen kuorsaus
- hengityskatkot
- päiväväsymys
Kuorsaus on hyvin tyypillinen uniapnean oire, mutta kaikki kuorsaajat eivät sairasta uniapneaa. Myös suun kuivuminen ja karhea kurkku aamulla herätessä voivat olla mahdollisia uniapnean oireita.
Yöpolygrafia on tutkimus, jossa yhden yön ajan nukutaan rekisteröintilaitteen kanssa.
Yöpolygrafiassa mitataan
- hengitystä
- kuorsausta
- hengitysliikkeitä
- sydämen sykettä
- ja veren happipitoisutta.
Yöpolygrafialaite rekisteröi myös tutkittavan nukkumisasennon.
Samalla yöpolygrafiatutkimuksesta voi saada myös ylähengitystieahtaumaan liittyvää tietoa. Jos epäillään jaksottaista raajojen liikehäiriötä, tai levottomien jalkojen oireita on tiedossa, voidaan tutkimukseen lisätä myös jalka-anturit.
Pääsääntöisesti tutkimus tehdään aina kotioloissa siten, että tutkittavan henkilön vuorokausirytmi olisi mahdollisimman normaali. Yöpolygrafiaa ei tulisi tehdä silloin, jos on aikaerorasitusta, sairastelua tai muuta normaalista poikkeavaa, mikä voi vaikuttaa uneen.
Mehiläisessä yöpolygrafiatutkimuksesta lausunnon antaa laboratoriodiagnostiikkaan erikoistunut lääkäri.
Ennaltaehkäisy on myös uniapneassa tehokkain hoito. Ylipainon välttäminen, laihduttaminen, tupakoimattomuus, liikunta, alkoholinkäytön vähentäminen ja keskushermostoa lamaavien lääkkeiden välttäminen vähentävät uniapnean riskiä ja usein lievittävät jo todetun uniapnean vaikeusastetta.
Nukkumisasentoa vaihtamalla voi pystyä vähentämään hengityskatkoksia silloin, jos uniapneaa esiintyy erityisen paljon esimerkiksi selällään nukkuessa.
Jos pelkkä elämäntapahoito ei riitä, uniapneaa voidaan hoitaa ylipainehengityshoitolaitteella tai uniapnean hoitoon tarkoitetulla hammaskiskolla, ja joissain tapauksissa myös operatiivisesti. Uniapneaan perehtynyt lääkäri arvioi aina jokaisen potilaan tilanteen ja hoidon yksilöllisesti.
CPAP-hoito uniapneassa
Vaikeassa uniapneassa CPAP- eli ylipainehoito on tehokkain hoitomuoto. Tällöin nukkuessa käytetään maskia, jonka kautta ylipaineella johdetaan paineistettua ilmaa ylähengitysteihin. Ilman avulla hengitystiet pysyvät avoinna ja hengityskatkokset vähenevät keskimäärin yli 90 prosenttia.
Vuokraa CPAP-laite Mehiläisestä
Uniapneakisko
Lievemmissä sairausmuodoissa tai jos CPAP-hoito ei tule kysymykseen, voidaan harkita hoitomuotona myös uniapneakiskoa. Kyseinen kisko on erityyppinen kuin hampaiden narskuttelun hoidossa käytettävä hammaskisko. Apneakisko on yksilöllinen kisko, joka muokataan potilaan purentaan sopivaksi hammaslääkärin kanssa. Uniapneakiskon teho on heikompi, jos uniapnean lisäksi on huomattavaa ylipainoa.
Perinnölliset tekijät, kuten ylähengitysteiden rakenteet, kasvojen luiden tai pehmytkudoksen rakenne ja jopa hengityksen neuraalinen säätely, voivat altistaa uniapnealle.
Miehillä uniapnea on yleisempi kuin naisilla. Lisäksi ikä ja ylipaino lisäävät alttiutta sairastua uniapneaan. Naisilla vaihdevuosi-iässä riski kasvaa. Lihominen on merkittävin yksittäinen riskitekijä, johon voi itse vaikuttaa.
Jos epäilet itselläsi uniapneaa, varaa aika Mehiläisen yleislääkärille, sinua hoitavalle erikoislääkärille, omalle työterveyslääkärille tai -hoitajalle Mehiläisen ajanvarauspalvelusta tai soittamalla asiakaspalveluun 010 414 00. Uniapneaa ei voi diagnosoida pelkkien oireiden perusteella, mutta oireiden perusteella sinut voidaan ohjata tarvittaessa jatkotutkimuksiin.
Artikkelissa asiantuntijoina sisätautien ja keuhkosairauksien erikoislääkäri Marja Palomäki ja keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri Jere Reijula.
Uniapnean diagnosointi perustuu oireisiin ja yöpolygrafiaan, joka on unenaikainen hengitystä mittaava tutkimus. Yöpolygrafiassa mitataan hengitystä, kuorsausta, hengitysliikkeitä, sydämen sykettä ja veren happipitoisuutta yhden yön ajan. Tutkimus tehdään yleensä kotioloissa, jotta tutkittavan vuorokausirytmi olisi mahdollisimman normaali. Mehiläisessä yöpolygrafiatutkimuksesta lausunnon antaa laboratoriodiagnostiikkaan erikoistunut lääkäri.
Uniapneaa ei voida parantaa, mutta sen oireita voidaan hallita ja lievittää. Ylipainon välttäminen, laihduttaminen, tupakoimattomuus, liikunta, alkoholinkäytön vähentäminen ja keskushermostoa lamaavien lääkkeiden välttäminen vähentävät uniapnean riskiä ja usein lievittävät jo todetun uniapnean vaikeusastetta. Jos elämäntapahoito ei riitä, uniapneaa voidaan hoitaa ylipainehengityshoitolaitteella tai uniapnean hoitoon tarkoitetulla hammaskiskolla, ja joissain tapauksissa myös operatiivisesti.
Uniapnea on unenaikainen hengityshäiriö, jossa hengitys katkeaa toistuvasti unen aikana. Hengityskatkot aiheuttavat uniapneasta kärsivälle nukkumisen aikana toistuvia havahtumisia, joita voi olla jopa satoja yhden yön aikana. Tällöin nukuttu uni ei ole palauttavaa. Hoitamattomana uniapnea rasittaa kehoa ja altistaa monelle eri sairaudelle.
Nukkuessa ihmisen lihakset rentoutuvat, jolloin osalla ihmisistä ylemmät hengitystiet saattavat kaventua tai ahtautua niin, ettei ilmavirta pääse vapaasti kulkemaan edes takaisin hengitysteissä. Tämä voi johtaa toistuviin hengityskatkoksiin ja siten havahtumisiin. Ylipaino lisää merkittävästi uniapnean riskiä, mutta noin kolmasosa uniapneaa sairastavista on normaalipainoisia.
Yksittäisiä hengityksen katkoksia tai vaimentumisia nähdään lähes kaikilla ajoittain. Uniapneasta puhutaan silloin, kuin näitä hengitystapahtumia esiintyy runsaasti yön aikana ja näihin liittyy veren happitason laskuja. Jos henkilöllä on huomattu esiintyvän toistuvia hengityskatkoksia, voi olla perusteltua tehdä unirekisteröinti tilanteen arvioimiseksi.
Uniapneakisko on yksilöllisesti muotoiltava, potilaan purentaan muokattava kisko. Uniapneakisko arvioidaan ja tehdään hammaslääkärin toimesta.
Uniapneakisko siirtää alaleukaa ja kielen lihaksistoa eteenpäin, jolloin nielun lihaksisto aktivoituu, eivätkä pehmeä suulaki ja kieli tuki hengitysteitä unen aikana niin herkästi.
Uniapneakisko on varteenotettava hoitomuoto etenkin lievässä uniapneassa, tai jos CPAP hoito ei vaikeammissa uniapneoissa syystä tai toisesta sovellu henkilölle.
Jos sinulle on suositeltu uniapneakiskoa ota yhteyttä Hammas Mehiläisen asiakaspalveluun 010 273 8000 (avoinna ma–su klo 6–22).
CPAP-hoito (Continuous Positive Airway Pressure) eli ylipainehoito, joka on uniapnean tehokkain hoitomuoto.
Joskus käytetään kirjainyhdistelmää APAP, jossa A-kirjain tulee sanasta automatic, eli laite tunnistaa automaattisesti painevaihtelut ja säätää painetasoa tämän mukaan. Valtaosa nykypäivän CPAP laitteista on automaattisia, joskin vakiopaineinen laite on edelleen perusteltu osalla potilaista.
CPAP-hoito ei paranna uniapneasta, mutta laite parantaa unenlaatua, vähentäen päiväväsymystä ja muita uniapnean aiheuttamia terveyshaittoja, parantaen samalla myös elämänlaatua.
CPAP-laite on ylipainehengityslaite, jonka avulla ylähengitystiet pysyvät auki ylipaineen avulla.
CPAP-laitteeseen kuuluu letkulla kiinnitettävä maski. Maskeja on erilaisia: nenämaski, nenä-suumaski, sierainmaski, suumaski sekä kokonaan kasvot peittäviä maskeja.
CPAP-laitteeseen voi myös kuulua lämminvesikostutin.
CPAP-hoito ei paranna uniapneasta, mutta laite parantaa unenlaatua, vähentäen päiväväsymystä ja muita uniapnean aiheuttamia terveyshaittoja, parantaen samalla myös elämänlaatua.
Unihoitajan vastaanotolla käydään läpi uniapnea sairautena ja ohjataan CPAP-laitteen käyttöön. Lisäksi unihoitajan vastaanotolla sovitetaan maski ja kokeillaan miltä hengittäminen laitteen kanssa tuntuu.
CPAP-laite laitetaan etäseurantaan, jonka avulla laitteen toimintaa ja käyttöä voidaan seurata.
Unihoitaja on yhteydessä asiakkaaseen kahden viikon kuluttua aloituksesta ja seuraavan kerran kolmen kuukauden kuluttua aloituksesta. Tämän jälkeen seuranta tapahtuu vuosittain.
Asiakkaalla on mahdollisuus ottaa aina ongelmatilanteissa yhteyttä omaan unihoitajaansa.
- Melatoniini auttaa nukahtamaan, joka voi olla haaste joillekin uniapneapotilaille.
- Melatoniini tulisi ottaa samaan aikaan joka ilta, jotta siitä olisi hyötyä.
- Melatoniinista saattaa olla apua muihin unihäiriöihin, mutta uniapneaan sillä ei näytä olevan vaikutusta.
Mehiläinen on yksi HUS-alueen uniapnean palvelusetelin palveluntuottajista.
Voit asioida Mehiläisessä HUS-palvelusetelillä uniapnean CPAP-hoidon aloitukseen ja alkuvaiheen seurantaan liittyen.
Palveluseteliasiakkaille uniapnean CPAP-hoidon aloituksen hinta on 0 €.
Palveluseteli on henkilökohtainen, eikä uniapnean hoitoa varten myönnettyä palveluseteliä voi käyttää muihin toimenpiteisiin.
Voit tarkistaa palvelusetelin arvon ja hinnan palse.fi-sivustolta.
- Kun olet saanut kirjeen ja palvelusetelin HUS:sta, voit varata ajan Mehiläiseen. Ajanvarausta varten tarvitsemme palvelusetelin numeron ja varmennekoodin.
- Voit varata ajan Mehiläisen Espoon, Helsingin, Hyvinkään, Järvenpään, Lohjan, Porvoon tai Vantaan toimipisteeseen soittamalla asiakaspalveluumme numeroon 010 414 00.
Soita asiakaspalveluun
Lisätietoa Mehiläisen toimipisteistä:
- Espoo: Mehiläinen Leppävaara
- Helsinki: Mehiläinen Töölö
- Hyvinkää: Mehiläinen Hyvinkää
- Järvenpää: Mehiläinen Järvenpää
- Lohja: Mehiläinen Lohja
- Porvoo: Mehiläinen Porvoo
- Vantaa: Mehiläinen Tikkurila
Lue lisää:
Lisätietoa palvelusetelillä asioimisesta Mehiläisessä
Mehiläisessä pääset nopeasti yleislääkäriin – ajanvarauksella tai ilman. Mehiläisellä on runsaasti ammattitaitoisia yleislääkäreitä ympäri maan.
