Työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää alle 63- vuotiaalle, jonka työkyky on merkittävästi, vähintään vuoden ajaksi alentunut sairauden takia. Työkyvyttömyyseläke alkaa sairauspäivärahakauden päätyttyä, eli noin vuoden kuluttua työkyvyttömäksi tulosta, mikäli henkilö on edelleen työkyvytön ja työkyvyttömyyseläkkeen myöntämisen muut edellytykset täyttyvät.
Työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää toistaiseksi tai määräaikaisesti. Määräaikainen työkyvyttömyyseläke on nimeltään kuntoutustuki ja se myönnetään tilanteissa, joissa työkyvyn arvioidaan palautuvan hoidon ja kuntoutuksen avulla. Osatyökyvyttömyyseläke tulee harkittavaksi silloin, kun työkykyä on vielä jäljellä ja osa-aikainen työskentely siten mahdollista. Se on suuruudeltaan puolet täydestä työkyvyttömyyseläkkeestä.
Yleisimmät työkyvyttömyyseläkkeiden syyt ovat mielenterveyden, tuki- ja liikuntaelinten sairaudet, hermoston sairaudet ja verenkiertoelinten sairaudet. Mielenterveyden häiriöt ovat olleet yleisin työkyvyttömyyden syy vuodesta 2000 lähtien.
Lue lisää:
Työkyvyn arvioiminen ja tukeminen on työterveyshuollon erikoisosaamista. Työterveyslääkärin ja –hoitajan lisäksi siihen osallistuvat tarpeen mukaan muun muassa työfysioterapeutti, työpsykologi, sosiaalialan asiantuntija ja erikoislääkäri, kuten psykiatri, ortopedi tai fysiatri. Kokonaisvastuu arviosta ja johtopäätösten laatiminen on kuitenkin aina työterveyslääkärillä.
Työkyvyttömyyseläke on aina viimeinen vaihtoehto. Työkyvyn laskiessa työterveyshuollossa arvioidaan jo varhain hoidon ja kuntoutuksen tarvetta ja erilaisia mahdollisuuksia työkyvyn tukemiseksi ja palauttamiseksi. Sen jälkeen tulee harkittavaksi ammatillinen kuntoutus. Käytännössä ennen työkyvyttömyyseläkkeen hakua työterveyshuolto selvittää yhteistyössä työntekijän ja työnantajan kanssa esimerkiksi, voiko nykyistä työtä räätälöidä tai muokata sopivammaksi tai löytyisikö työntekijälle muuta terveydentilalle sopivaa työtä nykyisellä tai toisella työnantajalla. Työntekijä voi kokeilla muokattua tai uutta työtä 3–6 kuukauden työkokeilussa, jossa tavoitteena on yleensä löytää terveydentilalle sopiva kokoaikatyö. Toinen ammatillisen kuntoutuksen keino on muun muassa uudelleenkoulutus.
Jos työelämässä jatkaminen ei onnistu edes ammatillisen kuntoutuksen avulla, työterveyshuolto pohtii asiakkaan kanssa osatyökyvyttömyyseläkkeen tai työkyvyttömyyseläkkeen hakemista. Jos eläkkeen hakemiseen päädytään, työterveyslääkäri laatii B-lausunnon, jossa kuvataan sairaudet ja niiden hoito, keskeiset tutkimustulokset, toimintakyky, hoidon ja kuntoutuksen mahdollisuudet, työhistoria sekä työkyky ja sen ennuste.
Työkyvyttömyyseläkettä haetaan yleensä omasta työeläkeyhtiöstä. Asiakas hakee työkyvyttömyyseläkettä aina itse Kelan ja Eläketurvakeskuksen yhteisellä lomakkeella. Lue lisää Kelan nettisivuilta.
Työterveyshuolto arvioi ennen lausunnon laatimista, onko työkyvyttömyyseläkkeelle perusteita ja kartoittaa esimerkiksi, voisiko jäljellä olevalla työkyvyllä tehdä vielä jotain muuta työtä. Vasta tämän jälkeen työterveyslääkäri voi kirjoittaa B-lausunnon. Työterveyshuolto voi myös auttaa asiakasta eläkehakemuksen teossa. Eläketurvakeskus pyytää työkyvyttömyyseläkepäätöstä varten aina myös työnantajan lausunnon. Lisätietoja eläkkeen hakemisesta ja määrästä saat eläkeyhtiöstäsi.
Osatyökyvyttömyyseläkettä haetaan samoin kuin työkyvyttömyyseläkettäkin. Osatyökyvyttömyyseläkettä voi hakea, jos työkyky on heikentynyt vähintään 2/5, eli työkykyä on jäljellä alle 60 prosenttia. Osatyökyvyttömyyseläkkeen määrät ovat kasvaneet viime vuosina.
Asiantuntijana työterveyshuollon erikoislääkäri Annika Jalli.
