Maitoallergiaa ei tule sekoittaa laktoosi-intoleranssiin. Maitoallergia voi aiheuttaa erilaisia oireita, kuten iho-oireita, suolisto-oireita ja hengitystieoireita.
- Maitoallergia on yleinen ruoka-allergia lapsilla, ja se voi aiheuttaa iho-oireita, suolisto-oireita ja hengitystieoireita.
- Maitoallergian hoito perustuu yleensä ruoka-aineiden välttämiseen, ja ruokavalion välttämisjakso kestää yleensä puoli vuotta tai pidempään.
- Kouluikäisillä lapsilla voidaan kokeilla siedätyshoitoa, jossa pieniä annoksia maitoa annetaan suun kautta asteittain lisääntyvinä määrinä.
- Maitoallergian kotihoidossa on tärkeää välttää maitoa ja muita ruoka-aineita, jotka aiheuttavat oireita, ja seurata tarkasti ruokavaliota varmistaakseen, että lapsi saa tarvittavat ravintoaineet muista ruoka-aineista.
Maitoallergiaa ei tule sekoittaa laktoosi-intoleranssiin, joka johtuu elimistön kyvyttömyydestä pilkkoa laktoosia, eli maitosokeria. Maitoallergian aiheuttaa elimistön puolustusjärjestelmä, joka ylireagoi lehmänmaidon sisältämään maitoproteiiniin.
Maitoallergian selvittäminen vaatii asiantuntemusta, ja diagnoosi voidaan tehdä allergiatestien avulla. Maitoallergian hoito perustuu yleensä ruoka-aineiden välttämiseen, ja siedätyshoitoa voidaan kokeilla kouluikäisillä lapsilla.
Maitoallergian oireet alkavat tyypillisesti muutaman kuukauden iässä. Imeväisen oireiden liittäminen maitoallergiaan voi usein olla vaikeaa.
Maitoallergian oireet vaihtelevat, mutta yleisimmät oireet ovat:
- Iho-oireet: Iho-oireina voi olla atooppista ihottumaa, nokkosihottumaa tai laaja-alaista ihottumaa.
- Suolisto-oireet: Suolisto-oireita voivat olla pulauttelu, oksentelu, ilmavaivat, ripuli tai ummetus, ruokahaluttomuus ja hidastunut kasvu.
Iho- tai suolioireet eivät kuitenkaan aina ole merkki maitoallergiasta.
- Hengitystieoireet: Hengitystieoireita, kuten limaisuutta, yskää, hengitysvaikeutta ja astmaa, voi myös esiintyä.
Anafylaksia eli yleistynyt allerginen reaktio on mahdollinen, mutta harvinainen.
Maitoallergian hoidossa tärkeintä on välttää maitoa ja muita ruoka-aineita, jotka aiheuttavat oireita. Ruokavalion välttämisjakso kestää yleensä puoli vuotta tai pidempään. Pienten lasten kohdalla ruoka-aineiden välttäminen toimii usein hyvin, koska valtaosa lapsista paranee.
Maitoallergia havaitaan tyypillisesti 2–3 kuukauden iästä eteenpäin. Valtaosalla maitoallergia paranee itsestään kahden ikävuoden kohdalla. Kouluikäisillä lapsilla, joiden maitoallergia jatkuu, voidaan kokeilla siedätyshoitoa.
Maitoallergian kotihoidossa on tärkeää välttää ruoka-aineita, jotka sisältävät maitoa tai maitoproteiinia. On myös tärkeää seurata tarkasti ruokavaliota ja varmistaa, että lapsi saa tarvittavat ravintoaineet muista ruoka-aineista. Tarvittaessa voidaan käyttää turvalääkkeitä, kuten Epipen-kynää, kortisoni- ja antihistamiinitabletteja.
On suositeltavaa hakeutua lääkärin hoitoon, jos lapsella esiintyy voimakkaita tai pitkäkestoisia oireita maitoallergian yhteydessä. Lääkärin arvio on tarpeen myös silloin, jos epäillään anafylaksiaa tai jos allergia vaikuttaa lapsen kasvuun ja kehitykseen. Lääkäri voi auttaa allergian diagnosoinnissa ja antaa tarvittavia hoito-ohjeita.
Maitoallergia on immuunijärjestelmän reaktio lehmänmaidon proteiineille. Maitoallergia voi aiheuttaa erilaisia oireita, kuten iho-oireita, suolisto-oireita ja hengitystieoireita.
Yleisimmät maitoallergian oireet ovat iho-oireita, kuten atooppista ihottumaa ja nokkosrokkopaukamia. Suolisto-oireita voivat olla pulauttelu, oksentelu, ilmavaivat, ripuli tai ummetus. Myös hengitystieoireita, kuten limaisuutta, yskää, hengitysvaikeutta ja astmaa, voi myös esiintyä.
Maitoallergia diagnosoidaan yleensä lääkärin tekemän fyysisen tutkimuksen ja allergiatestien avulla. Allergiatestejä voivat olla esimerkiksi ihopistokoe (prick-testi) tai verikoe.
Maitoallergian hoidossa tärkeintä on välttää maitoa ja muita ruoka-aineita, jotka sisältävät maitoproteiinia. Ruokavalion välttämisjakso kestää yleensä puoli vuotta tai pidempään. Tarvittaessa voidaan käyttää turvalääkkeitä, kuten Epipen-kynää, kortisoni- ja antihistamiinitabletteja.
Maitoallergian ehkäisyyn ei ole varmaa keinoa. Imetyksen ja monipuolisen ruokavalion noudattaminen voi kuitenkin auttaa vähentämään allergiariskiä.
On suositeltavaa hakeutua lääkärin hoitoon, jos lapsella esiintyy voimakkaita tai pitkäkestoisia oireita maitoallergian yhteydessä. Lääkärin arvio on tarpeen myös silloin, jos epäillään anafylaksiaa tai jos allergia vaikuttaa lapsen kasvuun ja kehitykseen.
Lehmänmaitoallergian siedätyshoito on hyvin tutkittu ja tulokset ovat hyvät. Jopa 75 % potilaista saadaan sietämään lehmänmaitoa ainakin jossain määrin. Osa paranee niin hyvin, että he voivat käyttää maitotuotteita vapaasti. Pientä osaa näistä allergikoista ei saada sietämään edes viittä millilitraa lehmänmaitoa, jolloin siedätys katsotaan epäonnistuneeksi ja tiukka ruokavalio jatkuu.
Ennen hoidon aloittamista varmistetaan allergia. Milloin viimeksi maitoa on kokeiltu tai on tapahtunut vahinkoaltistus? Minkälaisia oireita tuli, miten voimakkaita ja millä viiveellä? Tarvittaessa tehdään uudet allergiatestit ja uusi maitoaltistus.
Maitosiedätys tehdään suun kautta aloittaen aivan pienistä annoksista laimennettua maitoa. Pääosa hoidosta toteutetaan kotona. Ensimmäiset annokset annetaan valvotusti poliklinikalla, jolloin varmistetaan, että hoitoa voidaan jatkaa turvallisesti kotioloissakin. Kotona jatketaan päivittäisten pienten annosten antamista tietyn kaavan mukaan. Muutaman viikon välein nostetaan taas annoksia valvotusti poliklinikalla.
Turvalääkkeinä voimakkaiden allergiaoireiden ja anafylaksian varalle pitää olla Epipen kynä sekä kortisoni- ja antihistamiinitabletit. Siedätyshoito kestää reilun puoli vuotta. Aktiivivaiheen jälkeen on tärkeää jatkaa maidon päivittäistä käyttöä sietokyvyn ylläpitämiseksi.
Kun epäilet maito-allergiaa lapsella, Mehiläisen lastentautien erikoislääkärit auttavat.
Mehiläisen lasten allergialääkärit eli lasten allergologit ovat lasten allergioihin ja astmaan erikoistuneita lastenlääkäreitä, ja he hoitavat myös ruoka-aineallergioihin liittyen.
Myös yleislääkärimme hoitavat mielellään lapsia, kun tarve vaatii.
Ravitsemusterapeutti auttaa lapsen ruoka-aineallergioihin, vatsan toimintaan, ruokailemiseen ja ravitsemukseen liittyvissä asioissa.
Digineuvolassa voit kysyä lapsen hoitoon tai vanhemmuuteen liittyen. Koulutetut kätilöt ja hoitajat ovat tukenasi 24/7, joko kertamaksulla tai kiinteään kuukausihintaan.
Digiklinikalta saat vastauksen nopeasti ja kätevästi ilman ajanvarausta. Etävastaanotolla hoidetaan oireita ja sairauksia, jotka eivät vaadi fyysistä tutkimusta.
