- Lapsen syömishäiriössä syömiskäyttäytyminen tai suhtautuminen syömiseen on muuttunut tavalla, joka saattaa haitata lapsen kehitystä.
- Jos lapsen syöminen mietityttää, kannattaa asiaa selvittää lastenlääkärin kanssa.
Joskus lapselle ei ruoka tunnu maistuvan juuri ollenkaan, tai hän suostuu syömään vain tietynlaista ruokaa.
Jos tällaiset lasten syömisongelmat ovat satunnaisia ja ohimeneviä ja lapsi voi hyvin ja kasvu jatkuu normaalina, ei tilanteesta tarvitse olla huolissaan.
Varsinaisesta lapsen syömishäiriöstä on kyse silloin, kun lapsen syömiskäyttäytyminen tai suhtautuminen syömiseen on muuttunut niin, että lapsen fyysinen tai psyykkinen kehitys on vaarantunut. Myös pienen lapsen syömishäiriö on mahdollinen.
Syömishäiriön merkkejä:
- paino laskee
- kasvu hidastuu
- ravitsemustilassa on puutoksia
- toimintakyky heikkenee
- ruokavalio on hyvin kapea tai kaventuu entisestään.
Varhaislapsuuden anoreksia on onneksi erittäin harvinainen. Anoreksian sairastutaan tyypillisesti 12. ikävuodesta alkaen.
Lasten anoreksiaan eli laihuushäiriöön viittavia oireita ovat:
- lapsi kokee olevansa liian lihava tai pelkää lihomista
- lapsi kieltäytyy syömisestä
- lapsen paino laskee
- lapsen pituuskasvu hidastuu.
Jos epäilet lapsella anoreksiaa, keskustele asiasta lapsen kanssa ja käänny lääkärin puoleen jo varhain.
Lapsi saattaa karttaa tiettyjä makuja tai tietynlaisia ruoan koostumuksia. Myös uudet maut ja ruoan ulkonäkö saattavat epäilyttää lasta. Yleensä asiasta ei tarvitse olla erityisen huolissaan. Lievä valikoivuus on normaalia ja menee ohi itsestään, kun lapsi kasvaa.
Joskus valikoivuudesta voi kuitenkin tulla ongelma. Silloin se saattaa johtaa esimerkiksi ravintoainepuutoksiin tai kasvun ja kehityksen hidastumiseen.
Jos lapsen syöminen huolestuttaa, varaa aika lastenlääkärillemme. Tarkistamme lapsen kasvun ja kehityksen tilanteen sekä mahdolliset ravintoaineiden puutostilat. Lapsen syömishäiriöitä voidaan hoitaa.
Lapsen syömättömyys tai valikoiva syöminen voivat johtua monesta eri syystä
Jos lapsi syö jatkuvasti hyvin vähäisiä määriä tai on äärimmäisen valikoiva, vaatii tilanne lääkärin arviota.
Lapsen syömisongelman taustalta voi löytyä sairaus tai kehityksellinen tai psyykkinen häiriö.
Kyseessä voi olla esimerkiksi:
- ARFID-oireyhtymä (Avoidance/Restrictive Food Intake Disorder), jossa ruoka inhottaa tai pelottaa
- lapsen anoreksia eli laihuushäiriö
- neuropsykiatrisen kirjon oireilu, kuten autismi
- trauman aiheuttama käytösoire
- suun tai nielun toimintaan liittyvät ongelmat
- ruoka-aineallergia
- närästys
- sydän- tai keuhkosairaus
- herkkä oksennusrefleksi
- perheen vuorovaikutuksen ongelma
Perhe voi tukea lapsen suhdetta syömiseen monin tavoin:
- Säännöllinen ruokailurytmi auttaa lasta tunnistamaan nälän ja kylläisyyden tunteet.
- Koko perheen yhteiset ruokailuhetket tukevat myönteistä suhtautumista syömiseen.
- Välttäkää napostelua ruokailujen välillä.
- Älä pakota lasta syömään.
- Vältä lapsen painon kommentointia. Omastakaan painosta ei kannata puhua negatiivisesti lapsen kuullen.
- Keskustele lapsen kanssa, jos hän on huolissaan painostaan tai ulkonäöstään.
Hae apua neuvolasta tai lastenlääkäriltämme, jos olet huolissasi lapsen syömisestä.
Asiantuntijana lastentautien erikoislääkäri Maarit Tarkiainen.
Syömishäiriössä syöminen tai suhtautuminen syömiseen muuttuu tavalla, joka uhkaa lapsen fyysistä tai psyykkistä kehitystä.
Merkkejä syömishäiriöstä ovat:
- painon lasku
- kasvun hidastuminen
- puutokset ravitsemustilassa
- toimintakyvyn heikkeneminen
- ruokavalio on hyvin kapea tai kaventuu entisestään
Lapsen valikoiva syöminen ja huono ruokahalu ovat melko tavallisia ongelmia. Lapsi saattaa vierastaa tiettyjä makuja, ruoan ulkonäköä tai sen rakennetta. Yleensä kyse on vaarattomasta ja itsestään ohimenevästä ilmiöstä.
Jos lapsi on pitkäkestoisesti erittäin valikoiva ruoan suhteen, kannattaa tilannetta selvittää neuvolassa tai lääkärin vastaanotolla.
Kyseessä voi olla esimerkiksi:
- ARFID-oireyhtymä (Avoidance/Restrictive Food Intake Disorder), jossa ruoka inhottaa tai pelottaa
- lapsen anoreksia eli laihuushäiriö
- neuropsykiatrisen kirjon oireilu, kuten autismi
- trauman aiheuttama käytösoire
- suun tai nielun toimintaan liittyvät ongelmat
- ruoka-aineallergia
- närästys
- sydän- tai keuhkosairaus
- herkkä oksennusrefleksi
- perheen vuorovaikutuksen ongelma
Varhaislapsuuden anoreksia on harvinainen. Lasten anoreksiaan viittavia oireita ovat:
- lapsi kokee olevansa liian lihava tai pelkää lihomista
- lapsi kieltäytyy syömisestä
- lapsen paino laskee
- lapsen pituuskasvu hidastuu
Jos epäilet lapsella anoreksiaa, keskustele asiasta lapsen kanssa ja käänny lääkärin puoleen.
Harvinaisessa ARFID-häiriössä (Avoidance/Restrictive Food Intake Disorder) lapsella on pitkäaikaisia syömiseen liittyviä ongelmia. Ominaista on erittäin rajoittunut, valikoiva ja vähäinen syöminen. Yleistä on myös syömisen seurausten, kuten oksentelun, pelko.
ARFID:ssa kyse ei ole laihuuden tai muunlaisen ulkonäön tavoittelusta. Lapsen nirsoilu ei ole myöskään ole tahallista. Syömistä rajoittaa ruoan maku, haju, ulkonäkö tai rakenne.
Vanhemmilta vaaditaan malttia, lempeyttä ja pitkää pinnaa. Lahjominen tai pakottaminen ei auta ARFID:sta kärsivää lasta.
- Anna lapsen itse valita sellaisia ruokia, joita hänen on helppo syödä.
- Hakekaa apua syömisen ongelmiin perehtyneeltä lääkäriltä ja ravitsemusterapeutilta. Myös toimintaterapiasta ja psykoterapeuttisista menetelmistä voi olla apua.
Lastenlääkärimme auttavat, kun lapsen syömisessä on ongelmia.
Jos lapsen syöminen huolestuttaa, kysy neuvoa kätevästi Digineuvolasta.
Digineuvolassa voit kysyä myös lapsen hoitoon tai vanhemmuuteen liittyen. Koulutetut kätilöt ja hoitajat ovat tukenasi 24/7, joko kertamaksulla tai kiinteään kuukausihintaan.
Digiklinikalta saat vastauksen nopeasti ja kätevästi ilman ajanvarausta. Etävastaanotolla hoidetaan oireita ja sairauksia, jotka eivät vaadi fyysistä tutkimusta.
