Lapsen kasvaessa päänsärkytyyppi voi muuttua. Noin neljäsosa yli 10-vuotiaista pojista ja kolmasosa tytöistä kärsii toistuvasta päänsärystä.
- Lapsen päänsärky on yleinen vaiva, joka voi vaikuttaa lapsen päivittäiseen elämään ja hyvinvointiin.
- Päänsärky voi johtua monista syistä, kuten infektioista, stressistä tai unen puutteesta.
- Terveelliset elintavat, kuten säännöllinen ateriarytmi ja riittävä uni, ovat tärkeitä päänsäryn ennaltaehkäisyssä.
Noin neljäsosa yli 10-vuotiaista pojista ja kolmasosa tytöistä kärsii toistuvasta päänsärystä. Migreenipäänsäryn esiintyvyys kasvaa iän myötä, ja teini-ikäisistä migreenistä kärsii yli 10 %.
Lapsen kasvaessa päänsärkytyyppi voi muuttua. Migreenitaipumus on perinnöllistä ja lapsuudessa alkanut päänsärkytaipumus saattaa jatkua koko eliniän. Tämän vuoksi päänsäryn oikea-aikaisella selvittelyllä ja päänsärkytyypin määrittämisellä voi olla pitkäaikainen elämänlaatua parantava vaikutus.
Päänsärkyä aiheuttavat monet eri tekijät. Hengitystie- ja muihin infektioihin saattaa liittyä päänsärkyä. Kuumeen yhteydessä esiintyvää päänsärkyä lievittää usein jo kuumeen alentaminen kuumelääkkeellä.
Lapsen ja nuoren päänsärkyyn voidaan yleensä kokeilla ensin kotikonsteja kuten lepoa, tavanomaisia särkylääkkeitä ja tarvittaessa voidaan hakeutua kiireettömästi lääkäriin.
Lääkärin arvio on tarpeen, jos
- päänsärky on usein toistuvaa
- päänsärky haittaa arkea tai
- siihen liittyy muita keskushermostoperäisiä oireita.
Kiireellistä tutkimusta vaativat
- voimakas, paheneva, yleistilaa heikentävä ja hoitoon huonosti reagoiva päänsärky.
- aamuinen tai yöaikainen kova päänsärky, mahdollisesti siihen liittyvä pahoinvointi tai oksentelu.
- päänsärkyyn liittyvät muut neurologiset oireet, taitojen taantuminen, toispuoleiset ja pitkittyvät halvaus- tai puutumisoireet, asennon muutoksiin tai ponnistukseen liittyvää oireen paheneminen.
Päänsäryn selvittelyyn kuuluu huolellinen lapsen ja vanhempien haastattelu ja kliininen tutkimus. Päänsäryn diagnostiikka perustuu tyypillisiin oireisiin ja muiden syiden pois sulkemiseen. Päänsärkypäiväkirjan pitäminen kotona ennen vastaanotolle tuloa helpottaa perhettä ja lääkäriä kokonaistilanteen hahmottamisessa. Psyykkisten syiden selvittely päänsäryn taustalta kuuluu tärkeänä osana diagnostiseen oireselvittelyyn.
Päänsäryn vuoksi vastaanotolle tultaessa on syytä varata lastenneurologille ja lastenlääkärille normaalia pidempi aika, koska tutkimus haastatteluineen ja tutkimuksineen vie normaalia pidemmän ajan.
Migreenin oireet ovat:
- päänsäryn nopea alku
- särky tuntuu otsassa tai silmien seudussa, joskus myös toispuoleisena
- kipu pakottaa lapsen lepoon tai lopettamaan leikin tai muun toiminnan
- kivun helpottuminen pimeässä ja hiljaisessa lepopaikassa.
- mahdolliset esi- eli auraoireet, kuten näköhäiriöt, puutumisen tunne, haju- tai ääniherkkyys, jotka voivat liittyä migreenikohtaukseen. Auraoireita voi esiintyä myös ilman merkittävää päänsärkyä.
Tyypillinen migreenikohtaus johtaa pahoinvointiin, joskus myös oksentamiseen ja tyypillisesti kohtaus päättyy uneen. Kohtausten väliaikoina lapsi tai nuori on täysin oireeton.
Lapsen migreenipäänsärkyyn auttavat parasetamoli ja ibuprofeeni, joita annetaan painonmukaisilla annoksilla. Lääkkeet kannattaa antaa kohtauksen alkuvaiheessa. Myös migreenin täsmälääkkeet auttavat yleensä hyvin nuoruusiän migreeniin, mutta pienemmillä lapsilla näyttöä tehosta on toistaiseksi vähän.
Mikäli migreenikohtaukset ovat viikoittaisia tai poikkeuksellisen paljon arkea haittaavia, voidaan harkita myös jaksottaista estolääkitystä.
Jännityspäänsärky poikkeaa migreenistä. Jännityspäänsäryn oireita ovat:
- usein tasainen, jatkuva ja puristava särky
- usein molemminpuolinen kipu ilman auraoireita tai pahoinvointia.
Jännityspäänsärky haittaa harvemmin päivittäisiä toimintoja, kuten koulunkäyntiä, vaikkakin pitkittyvä oire väsyttää, haittaa keskittymistä ja usein myös huolestuttaa lasta ja vanhempia.
Kipulääkkeet auttavat jännityspäänsärkyyn huonommin kuin migreenikohtaukseen. Usein riittävä hoito on lepo ja kylmän kääreen asettaminen lapsen otsalle. Päivittäistä päänsärkylääkkeen ottamista tulisi välttää, koska se voi jo itsessään aiheuttaa päänsärkyä.
Päänsäryn esiintymistä vähentävät:
- säännölliset, terveelliset elintavat kuten säännöllinen ateriarytmi ja riittävä uni
- tietokonepelien ja television ääressä vietetyn ajan rajoittaminen maksimissaan 2 tuntiin päivässä.
Lapsen päänsäryn taustalla voi olla monta eri syytä, kuten esimerkiksi flunssa, kuume, väsymys, silmärasitus tai stressi. Joissakin tapauksissa päänsärky voi olla merkki migreenistä.
Lapsen migreeni voi ilmetä nopeasti alkavana, voimakkaana päänsärkynä, joka usein keskittyy otsaan tai silmien seudulle. Lisäksi lapsen päänsärkyyn voi liittyä pahoinvointia, oksentelua, herkkyyttä valolle tai äänille ja joskus auraoireita, kuten näköhäiriöitä tai puutumista.
Jos lapsen päänsärky on toistuvaa, häiritsee arjen toimintoja, tai siihen liittyy muita oireita, kuten neurologisia muutoksia, on syytä kääntyä lääkärin puoleen. Voimakas, äkillisesti paheneva tai hoitoon huonosti reagoiva päänsärky vaatii kiireellistä arviointia.
Lapsen päänsärkyä voi lievittää lepäämällä rauhallisessa ympäristössä, juomalla riittävästi vettä ja tarjoamalla särkylääkkeitä, kuten parasetamolia tai ibuprofeenia, annostusohjeiden mukaisesti.
Usein lapsen päänsärkytapaukset eivät ole vakavia. Kuitenkin tietyt oireet, kuten äkillinen voimakas päänsärky, päänsärky johon liittyy kuume tai jäykkä niska, tai neurologiset muutokset, voivat viitata vakavampaan tilaan ja vaativat välitöntä lääkärin arviointia.
Päänsäryn ehkäisyyn kuuluu terveelliset elämäntavat, kuten säännöllinen unirytmi, tasapainoinen ruokavalio, riittävä nesteytys ja stressin hallinta. Myös lapsen ruutuaikaan on hyvä kiinnittää huomioita ja varmistaa, että lapsi saa tarpeeksi liikuntaa.
Kyllä, lapsen päänsärky on melko yleistä. Tutkimusten mukaan jopa 25 % pojista ja 33 % tytöistä kokee toistuvaa päänsärkyä.
Mehiläisen lastentautien erikoislääkärit ovat apuna lapsen päänsärkyyn liittyvissä oireissa ja voivat ohjata tarkempien tutkimusten pariin.
Neurologit ovat hermoston eli aivojen, selkäytimen, ääreishermojen ja lihasten sairauksien tutkimukseen ja hoitoihin erikoistuneita lääkäreitä, joiden tyypillisiin oireisiin liittyy mm. päänsärky.
Myös yleislääkärimme ovat apuna tilanteen vaatiessa, ja ohjaavat tarvittaessa erikoisasiantuntijan vastaanotolle tarkempia tutkimuksia ja hoitoa varten.
Jos päänsärky liittyy purentaongelmiin tai hampaiden terveyteen, hammaslääkäri voi auttaa.
Fysioterapeutit voivat auttaa, jos lapsen päänsärky johtuu lihasjännityksestä tai tuki- ja liikuntaelimistön ongelmista.
Digineuvolassa voit kysyä lapsen hoitoon tai vanhemmuuteen liittyen. Koulutetut kätilöt ja hoitajat ovat tukenasi 24/7, joko kertamaksulla tai kiinteään kuukausihintaan.
Kysyttävää lapsen päänsärystä? Digiklinikaltamme saat vastauksen nopeasti ja kätevästi. Etävastaanotolla hoidetaan oireita ja sairauksia, jotka eivät vaadi fyysistä tutkimusta.
