Mononukleoosi eli pusutauti voi mennä huomaamattakin ohi, mutta joskus se äityy ärhäkäksi.
- Epstein-Barrin viruksen eli EBV:n aiheuttama mononukleoosi tarttuu syljen välityksellä – siitä nimitys pusutauti.
- Tavallisia taudin oireita ovat korkea kuume, turvonneet imusolmukkeet ja kova nielukipu.
- Vaikka tautiin ei ole parantavaa hoitoa, hankalia oireita voidaan lievittää. Digiklinikka auttaa ilman ajanvarausta.
Mononukleoosia eli pusutautia aiheuttava EBV-virus voi aiheuttaa hankalia ja pitkäkestoisia oireita, mutta onneksi varsinkin pienillä lapsilla tauti menee yleensä nopeasti ja helposti ohitse. Käytännössä moni ei edes tiedä sairastaneensa mononukleoosia.
Tyypillisimpiä mononukleoosin eli pusutaudin oireita ovat:
- korkea kuume
- turvonneet imusolmukkeet kaulalla ja muuallakin kehossa
- kurkkukipu
Joskus pusutauti aiheuttaa lisäksi näitä oireita:
- silmäluomiturvotus
- pilkullinen ihottuma kehossa
- pernan tai maksan suurentuminen
- maksatulehdus
Mononukleoosiin ei ole olemassa parantavaa hoitoa, ja yleensä tauti talttuu omia aikojaan. Myös tautiin liittyvä maksatulehdus paranee itsestään.
Voit seurata lapsen vointia rauhassa kotona.
- Kipua ja kuumetta voit hoitaa särkylääkkeillä.
- Runsas juominen ehkäisee kuivumista, lievittää nielukipua ja auttaa kuumeeseen.
- Anna lapsen levätä ja leikkiä jaksamisen mukaan.
Käänny lääkärin puoleen, jos:
- riittävä syöminen tai juominen on hankalaa kovan nielukivun takia. Lapsi voi tarvita nesteytystä tai tehokkaampaa kivunlievitystä, tai hänellä saattaa olla samanaikaisesti antibioottihoitoa vaativa angiina.
- yleisvointi on erityisen huono tai hankalat oireet pitkittyvät. Harvinaisten jälkitautien tai muiden infektioiden mahdollisuus kannattaa poissulkea.
- suurentuneeseen pernaan kohdistuu isku. Silloin lapsi tarvitsee välitöntä hoitoa.
Mononukleoosi kestää usein muita infektiotauteja pidempään. Oireet lievittyvät yleensä noin kymmenessä päivässä. Täysi toipuminen voi kysyä hermoja, sillä puolikuntoinen olo ja väsymys saattavat jatkua jopa kuukausien ajan.
Jos perna on suurentunut, malttia tarvitaan urheilun pariin palaamisessa ainakin kolmen viikon ajan. Suurentunut perna saattaa nimitäin revetä herkästi. Jos niin käy, tilanne on vakava ja vaatii sairaalahoitoa.
Mononukleoosia nimitetään myös pusutaudiksi, sillä mononukleoosia aiheuttava Epstein-Barrin virus tarttuu syljen välityksellä.
Lähes kaikki saavat EB-virustartunnan Suomessa – yleensä lapsena tai viimeistään nuoruudessa. Osalla tartunnan saaneista se johtaa taudinkuvaan, jota kutsutaan mononukleoosiksi.
Hyvin usein, erityisesti alle kouluiässä, tartunnat menevät ohi oireettomina tai ne sairastetaan tavallisen flunssan kaltaisena tautina. Myös muut virukset kuin EB-virus, esimerkiksi sytomegalovirus, voi joskus aiheuttaa mononukleoosin kaltaisen taudinkuvan.
Pienille lapsille tauti tarttuu esimerkiksi päiväkodissa, kun lelut käyvät pienokaisten suissa. Jos tauti jää lapsuudessa väliin, melko varmasti se iskee teininä pussailukokemusten myötä.
Taudin sairastamisen jälkeen EBV jää elimistöön uinumaan. Silloin tällöin virus aktivoituu ja sitä erittyy taudin sairastaneen sylkeen. Oireita ei silloin ilmene viruksen kantajalla, mutta tauti voi tarttua muihin esimerkiksi suutelun välityksellä.
Tauti ei onneksi tartu kovin herkästi, joten sairastavaa lasta ei tarvitse eristää. Myös päiväkotiin ja kouluun voi palata, kun vointi sen sallii.
Asiantuntijana lastentautien erikoislääkäri Jukka Vakkila.
Mononukleoosin tyypillisiä oireita ovat korkea kuume, turvonneet imusolmukkeet ja kova nielukipu.
Tauti voi aiheuttaa myös silmäluomiturvotusta, ihottumaa, maksatulehdusta sekä pernan ja maksan suurentumista.
Lääkäri voi tunnistaa lapsen mononukleoosin oireiden perusteella silloin, kun tauti on tyypillinen.
Mononukleoosipikatesti tunnistaa hyvin aikuisten pusutaudin, mutta se ei ole luotettava pienillä lapsilla.
Mononukleoosin erottaminen lääkehoidolla parannettavasta angiinasta on tärkeää. Asia selviää esimerkiksi verenkuvasta. Lapsella voi myös olla samaan aikaan angiina ja mononukleoosi.
Pusutautiin ei ole parantavaa hoitoa, mutta oireita voidaan lievittää särkylääkkeillä, riittävällä juomisella ja levolla.
Joskus harvoin juominen on kipeän kurkun takia niin hankalaa, että nesteytyshoito sairaalassa on tarpeen.
Aikuisella mononukleoosin oireet ovat usein hankalammat kuin lapsilla. Harvinaisten jälkitautien, kuten aivo- ja aivokalvontulehduksen ja sydänlihastulehduksen, riski kohoaa iän myötä.
Mononukleoosiin liittyy usein korkea kuume, mutta tauti voi pienillä lapsilla olla jopa oireeton.
Vakavat jälkitaudit ovat mononukleoosissa harvinaisia, mutta mahdollisia etenkin aikuisilla. Jälkitauteina voi esiintyä aivotulehdusta, aivokalvontulehdusta ja sydänlihastulehdusta.
Mononukleoosi on yleensä ohi noin kymmenessä päivässä, mutta poikkeava väsymys ja puolikuntoinen olo saattavat jatkua parikin kuukautta.
EBV-viruksen aiheuttamaan mononukleoosiin sairastutaan vain kerran.
Pusutauti ei tartu kovin herkästi. Tarttumiseen vaaditaan sylkikontakti, eli se tarttuu nimensä mukaisesti esimerkiksi pusutellessa.
Mononukleoosissa tulehdusarvot eivät yleensä ole koholla – toisin kuin esimerkiksi samankaltaisia oireita aiheuttavassa angiinassa.
Mononukleoosin yhteydessä voi esiintyä ihottumaa etenkin, jos sairastavalla on samanaikaisen angiinan takia amoksilliini-antibioottikuuri. Ihottuma ei tarkoita lääkeaineallergiaa, eikä se ole vaarallinen.
Pusutauti lapsella? Lastenlääkärimme arvioi lapsen oireet ja auttaa hoidossa.
Voit tuoda lapsen tarvittaessa myös yleislääkärimme vastaanotolle.
Kysyttävää mononukleoosista? Digiklinikaltamme saat vastauksen nopeasti ja kätevästi.
Etävastaanotolla hoidetaan oireita ja sairauksia, jotka eivät vaadi fyysistä tutkimusta.
Digineuvolassa voit kysyä lapsen hoitoon tai vanhemmuuteen liittyen. Koulutetut kätilöt ja hoitajat ovat tukenasi 24/7, joko kertamaksulla tai kiinteään kuukausihintaan.
