Uuvuttaako ja väsyttääkö jatkuvasti? Koetko seksuaalista haluttomuutta? Oireilun taustalla saattaa olla testosteronivaje, joka yleistyy miehillä, kun kivesten testosteronituotanto luonnollisesti laskee ikääntymisen myötä. Testosteronin vaje voi aiheuttaa erilaisia terveysongelmia ja normaalia elämää haittaavia oireita, joihin onneksi löytyy apua.
Miten testosteronivaje oireilee?
Tyypillisiä hormonivajeen aiheuttamia oireita miehellä ovat:
- jatkuva väsymys
- tarmon puute
- mielialan lasku ja
- seksuaalinen haluttomuus.
Yli 75-vuotiaista miehistä ainakin kolmasosalla veren testosteronitasot ovat selvästi normaalia matalammalla tasolla. Testosteronivaje vaivaa myös nuorempia miehiä eikä kyse ole ainoastaan ikääntyneiden vaivasta: jopa 10–15 % 40–60-vuotiaista ja 20 % yli 60-vuotiaista miehistä kokee hormonivajeen omalla kohdallaan ongelmalliseksi.
Testosteronitasojen laskun lisäksi muun muassa ylipaino voi aiheuttaa samankaltaisia oireita tai pahentaa hormonivajeesta johtuvaa oireilua entisestään.
Epäiletkö testosteronivajetta? Varaa aika lääkärille
Jos epäilet itselläsi testosteronivajetta, varaa aika omalle työterveyslääkärillesi, jollekin asiantuntevista urologeistamme tai yleislääkäreistämme, jotta saat apua terveyspulmaasi ajoissa.
Voit varata ajan OmaMehiläinen-palvelussa, verkkoajanvarauksessa tai soittaa asiakaspalveluumme numeroon 010 414 00.
Miten testosteronin puute tutkitaan?
Pelkkä oirekartoitus ei riitä testosteronivajeen toteamiseen. Kivesten vajaatoiminta varmistetaan hormonihoitoon perehtyneen lääkärin tai urologin vastaanotolla kliinisellä tutkimuksella ja laboratoriokokeilla.
Verestä mitataan ns. vapaa laskettu testosteroni, joka mittaa mahdollista hormonin puutostilaa tarkemmin kuin pelkkä kokonaistestosteroni. Eturauhanen tunnustellaan ja otetaan laboratoriokokeita, joihin voi kuulua esimerkiksi PSA-testi tai Stockholm3, joilla kasvaimen mahdollisuus voidaan sulkea pois. Lisätutkimuksena voidaan vielä tehdä eturauhasen ultraäänitutkimus.
Testosteronin korvaushoito miehille
Aloitetun hormonikorvaushoidon kanssa tulee pitää huolta siitä, että hoitokokeilu on riittävän pitkä. Korvaushoidon tehoa seurataan lääkärin kanssa vähintään kaksi kuukautta, minkä jälkeen hormonitasot mitataan uudelleen ja arvioidaan oirekuvassa tapahtuneet muutokset.
Jos hoidolla ei olisi riittävää vaikutusta, lääkäri tarkentaa diagnoosin ja tarvittaessa tehdään lisätutkimuksia tai muutoksia hoitoon. Uupumus, mielialan lasku ja seksuaalitoimintojen häiriöt voivat johtua myös masennuksesta, voimakkaasta stressistä, unettomuudesta, uniapneasta tai vaikkapa kilpirauhasen vajaatoiminnasta.
Turvallinen hormonikorvaushoito vaatii huolellista alkututkimusta
Korvaushoito on turvallista, kun sekä alkututkimukset että seuranta on tehty huolella. Jatkuvassa hormonikorvaushoidossa miehen vointia ja laboratorioarvoja seurataan aluksi neljän kuukauden välein ensimmäisen vuoden aikana ja sen jälkeen puolen vuoden välein.
Korvaushoito voidaan toteuttaa lääkegeelillä, hormonilaastarilla tai lihakseen annettavilla hormonipistoksilla. Hoitomuoto valitaan aina yksilöllisesti yhdessä hoitavan lääkärin kanssa keskustellen.
Voiko testosteronitasoihin itse vaikuttaa?
Ennen korvaushoidon aloittamista tai hoidon kanssa samanaikaisesti saattaa lääkäri ehdottaa myös elintapojen muutosta testosteronitasojen korjaamiseksi. Miehillä erityisesti keskivartalolihavuus ja vyötärölihavuuteen liittyvät aineenvaihdunnan häiriöt voivat alentaa veren testosteronipitoisuutta.
Painonhallinta, terveellinen ruokavalio ja arkiliikunnan lisääminen tukevat onnistuneessa hormonikorvaushoidossa, mutta elämäntaparemontti voi auttaa myös jo ennaltaehkäisemään liian alhaisia testosteronitasoja.
Lähteet: Terveyskirjasto ja asiantuntijana artikkeliin haastateltu myös Vesa Nurmenniemeä, joka toimii Mehiläinen Ympyrätalossa työterveyshuollon erikoislääkärinä.