- Yleensä rannekanavaoireyhtymän taustalla on käsiä kuormittava rasitus tai liikkeiden suuri toistuvuus.
- Tyypillisiä rannekanavaoireyhtymän oireita ovat sormien (peukalo, etusormi, keskisormi, nimetön) puutuminen erityisesti öisin ja rasitustilanteissa.
- Varhaisessa vaiheessa todetun rannekanavaoireyhtymän hoitona käytetään ensisijaisesti yölastaa.
- Pitkään jatkuneen, hankala-asteisen tai lastahoitoon huonosti reagoivan rannekanavaoireyhtymän hoitona on leikkaus.
Rannekanavaoireyhtymän oireita ovat:
- sormien (peukalo, etusormi, keskisormi, nimetön) puutuminen erityisesti öisin ja rasitustilanteissa
- kipu käden alueella
- kömpelyys sekä tavaroiden putoaminen käsistä
- tunnon ja voimien heikkeneminen pitkään jatkuneessa puristustilassa
Rannekanavan puristustila eli hermopinne syntyy ahtaassa rannekanavassa paineen ja ärsytyksen lisääntyessä. Taustalla on useimmiten käsiä kuormittava rasitus tai liikkeiden suuri toistuvuus.
Muita altistavia tekijöitä voivat olla sairaudet, kuten:
- diabetes
- kilpirauhasen vajaatoiminta
- nivelreuma
- vamma, esimerkiksi värttinäluun murtuma.
Myös raskauden aikainen turvotus tai tilapäisen poikkeavan rasituksen jälkeinen turvotus voi laukaista oireiston, mutta näissä tilanteissa rannekanavaoire paranee yleensä itsestään sekä synnytyksen, että rasituksen lopettamisen jälkeen.
Luotettavaa tutkimusnäyttöä itsehoidon ja ennalta ehkäisyn vaikuttavuudesta on vähän. Käsiä kuormittavassa työssä ja toistotyössä kannattaa kiinnittää huomiota työasentoihin, voimankäyttöön ja työrytmiin. Liiallista puristamista ja oireita provosoivaa rasitusta olisi hyvä välttää.
Lisäksi käsiä rasittavassa työssä olisi hyvä pitää lyhyitä taukoja säännöllisin väliajoin, sekä välttää turhaa lihasjännitystä huolehtimalla työskentelyasennosta, ryhdistä ja istuma-asennosta.
Varhaisessa vaiheessa todetun rannekanavaoireyhtymän hoitona käytetään ensisijaisesti yölastaa, joka pitää ranteen hyvässä toiminnallisessa asennossa. Yölasta helpottaa erityisesti yön aikaisia oireita, mutta pidemmän käytön jälkeen lastahoito saattaa auttaa myös päiväaikaisiin oireisiin. Tulehduskipulääkkeistä voi olla apua.
Pitkään jatkuneen, hankala-asteisen tai lastahoitoon huonosti reagoivan rannekanavaoireyhtymän hoitona on leikkaus. Rannekanavaoireyhtymäleikkauksessa rannekanavan kattona toimiva nivelside halkaistaan, jolloin hermolle saadaan lisää tilaa ja hermoon kohdistuva paine helpottaa. Oikein tehty leikkaus tuo lähes aina pysyvän avun, eikä juuri koskaan ole tarvetta uusintaleikkauksille.
Mehiläisen sairaalassa rannekanavaleikkaukset tehdään yleensä paikallispuudutuksessa toimenpidehuoneolosuhteissa kokeneiden käsikirurgian erikoislääkäreiden toimesta. Leikkaukseen valmistautuminen ja leikkauksesta toipuminen on potilaalle yksinkertaista, eikä esimerkiksi tarvetta aterioinnin rajoituksiin toimenpidepäivänä ole. Leikkaus kestää tyypillisesti 15–20 minuuttia ja hoitokäynti kokonaisuudessaan alle tunnin. Leikkaushaava suljetaan poistettavin tai itsestään sulavin ompelein. Leikkauksen jälkeen haavan päälle laitettuja sidoksia käytetään muutamasta päivästä viikkoon.
Puutuminen ja yösärky helpottuvat yleensä pian leikkauksen jälkeen. Vahva-asteisissa puristustiloissa hermon lopullinen toipuminen voi kestää useita kuukausia. Pitkälle edenneissä erityisen vahva-asteisissa puristustiloissa osa oireista voi jäädä pysyviksi leikkauksesta huolimatta, mutta niissäkin leikkaus helpottaa merkittävään osaan oireista.
Lue lisää:
Hyvä suunterveys helpottaa leikkauksesta toipumista
Mikäli rannekanavaoireyhtymän puutumis-, kipu- ja heikkousoireet haittaavat arkielämää tai yöunta, on hyvä hakeutua lääkärin vastaanotolle. Pitkään hoitamattomana tauti voi johtaa pysyviin hermo- ja lihasvaurioihin. Diagnoosi perustuu taudille tyypilliseen oirekuvaan ja asiantuntevan lääkärin tekemään tutkimukseen vastaanottotilanteessa, ja useimmiten se varmistetaan hermoratatutkimuksella (ENMG).
Asiantuntijana LT, käsikirurgian erikoislääkäri, Antti Sommarhem.
Rannekanavaoireyhtymä tarkoittaa keskihermon puristustilaa, ranneluiden ja kämmenpuolen poikittaisen nivelsiteen muodostamassa rannekanavassa.
Rannekanavaoireyhtymän oireita ovat sormien puutuminen erityisesti öisin ja rasitustilanteissa, kipu käden alueella, kömpelyys sekä tavaroiden putoaminen käsistä, ja tunnon ja voimien heikkeneminen pitkään jatkuneessa puristustilassa.
Rannekanavan puristustila eli hermopinne syntyy ahtaassa rannekanavassa paineen ja ärsytyksen lisääntyessä. Taustalla on useimmiten käsiä kuormittava rasitus tai liikkeiden suuri toistuvuus. Muita altistavia tekijöitä voivat olla sairaudet, kuten diabetes, kilpirauhasen vajaatoiminta, nivelreuma, ja vamma, kuten värttinäluun murtuma.
Luotettavaa tutkimusnäyttöä itsehoidon ja ennalta ehkäisyn vaikuttavuudesta on vähän. Käsiä kuormittavassa työssä ja toistotyössä kannattaa kiinnittää huomiota työasentoihin, voimankäyttöön ja työrytmiin. Liiallista puristamista ja oireita provosoivaa rasitusta olisi hyvä välttää. Lisäksi käsiä rasittavassa työssä olisi hyvä pitää lyhyitä taukoja säännöllisin väliajoin, sekä välttää turhaa lihasjännitystä huolehtimalla työskentelyasennosta, ryhdistä ja istuma-asennosta.
Varhaisessa vaiheessa todetun rannekanavaoireyhtymän hoitona käytetään ensisijaisesti yölastaa, joka pitää ranteen hyvässä toiminnallisessa asennossa. Tulehduskipulääkkeistä voi myös olla apua.
Pitkään jatkuneen, hankala-asteisen tai lastahoitoon huonosti reagoivan rannekanavaoireyhtymän hoitona on leikkaus. Leikkauksen tarkoituksena on antaa hermolle lisää tilaa ja helpottaa siihen kohdistuvaa painetta. Oikein tehty leikkaus tuo lähes aina pysyvän avun, eikä juuri koskaan ole tarvetta uusintaleikkauksille.
Rannekanavaleikkaukset tehdään yleensä paikallispuudutuksessa toimenpidehuoneolosuhteissa kokeneiden käsikirurgian erikoislääkäreiden toimesta. Leikkaus kestää tyypillisesti 15–20 minuuttia ja hoitokäynti kokonaisuudessaan alle tunnin. Leikkauksen jälkeen haavan päälle laitettuja sidoksia käytetään muutamasta päivästä viikkoon. Puutuminen ja yösärky helpottuvat yleensä pian leikkauksen jälkeen.
Mikäli rannekanavaoireyhtymän puutumis-, kipu- ja heikkousoireet haittaavat arkielämää tai yöunta, on hyvä hakeutua lääkärin vastaanotolle. Pitkään hoitamattomana tauti voi johtaa pysyviin hermo- ja lihasvaurioihin. Diagnoosi perustuu taudille tyypilliseen oirekuvaan ja asiantuntevan lääkärin tekemään tutkimukseen vastaanottotilanteessa, ja useimmiten se varmistetaan hermoratatutkimuksella (ENMG).
Mehiläisessä rannekanavaleikkaukset tehdään kokeneiden käsikirurgian erikoislääkäreiden toimesta. Käsikirurgit ovat käsikirurgiaan erikoistuneita erikoislääkäreitä, jotka hoitavat ranteen ja käden alueen vammoja ja kiputiloja.
Mehiläisen tytäryhtiöt Virossa tarjoavat rannekanavaoireyhtymäleikkauksia myös suomalaisille asiakkaille.
Palveluista on mahdollista hakea Kelalta korvausta rajat ylittävän terveydenhuollon lain mukaisesti.
