Lapsen raudanpuutos voi johtaa anemiaan, joka on tila, jossa veren punasolujen määrä tai hemoglobiinitaso on alhainen. On tärkeää tunnistaa ja hoitaa raudanpuutos varhaisessa vaiheessa, jotta voidaan varmistaa lapsen terve kehitys.
- Lapsilla raudanpuutos voi ilmetä väsymyksenä, kalpeutena ja keskittymisvaikeuksina.
- Raudanpuutoksen hoitoon kuuluu rautapitoisen ruokavalion noudattaminen ja tarvittaessa rautalisien käyttö lääkärin ohjeistuksen mukaan. On tärkeää välttää liiallista rautaa, joka voi olla haitallista.
- Ennaltaehkäisy on avainasemassa, ja se alkaa terveellisestä ruokavaliosta, joka sisältää riittävästi rautaa.
Raudanpuutos ja anemia menevät usein arkikielessä sekaisin. Raudanpuutos voi johtaa anemiaan tai muihin raudanpuutoksesta aiheutuviin häiriöihin. Anemialla puolestaan voi olla taustallaan muitakin syitä kuin raudanpuute.
Vastasyntyneillä ja pienillä vauvoilla raudanpuutosta voivat aiheuttaa äidin anemia raskausaikana, ennenaikainen syntymä tai pienikokoisuus. Myös pitkä täysimetys altistaa raudanpuutokselle, sillä äidinmaidon rautapitoisuus on hyvin pieni.
Raudanpuutos voi myös johtua monista syistä, kuten riittämättömästä raudan saannista ruokavalion kautta, nopeasta kasvusta, verenhukasta tai raudan imeytymishäiriöistä. Imeväisikäiset ja pikkulapset ovat erityisen alttiita raudanpuutokselle, koska heidän raudan tarpeensa on suuri kasvun ja kehityksen vuoksi.
Kouluikäisillä raudanpuute voi johtua esimerkiksi muutoksista ruokavaliossa. Elimistö pitää kehon raudasta hyvää huolta ja terve keho kierrättää lähes kaiken käytetyn raudan uusiokäyttöön. Jos raudanpuutos todetaan ilman selvää ravitsemuksellista tai muuta lapsen syntymään tai imetykseen liittyvää syytä, niin aina tulisi poissulkea mahdolliset sairaudet raudanpuutoksen taustalta.
Rautaa tarvitaan punasolujen muodostuksen lisäksi muiden muassa lihasten toimintaan, kasvuun ja hermoston normaaliin kehittymiseen ja toimintaan. Raudanpuutos, erityisesti hermoston nopean kehityksen aikana imeväisellä ja leikki-ikäisellä on liitetty tutkimuksissa esimerkiksi ylivilkkauteen ja oppimiskyvyn häiriöihin.
Vaikeus pysyä aloillaan, nukkumisvaikeudet ja jalkojen sätkiminen erityisesti levossa ovat "levottomat jalat” -oireyhtymän tunnusoireita. Näillä potilailla on keskushermostossa matala rautapitoisuus, vaikka muualla elimistössä rautatilanne olisi hyvinkin riittävä. Levottomat jalat -potilailla laboratorioarvot eivät ole kovin luotettavia rautatilanteen määrittämisessä.
Raudanpuutoksen oireita voivat olla
- kalpeus
- nopea väsymys
- hengästyminen
- ja heikentynyt immuunijärjestelmä.
Diagnoosi tehdään yleensä verikokeiden avulla, jotka mittaavat hemoglobiinin, hematokriitin ja ferritiinin tasoja. On tärkeää huomata, että hemoglobiini ei yksinään ole luotettava mittari raudanpuutoksen toteamiseen.
Raudanpuuteanemian diagnoosi on usein helppo tehdä, mutta raudanpuutos ilman anemiaa on hankalampi todentaa.
Lapsen raudanpuutostilan ja sen kehittymisen todennäköisyyden arviossa voi käyttää laboratorion lisäksi apuna tietoja äidin rautatilanteesta raskauden aikana, raskauden kestoa ja lapsen syntymäpainoa, lapsen täysimetyksen kestoa, kasvua ja ruokavaliota.
Lapsen raudanpuutoksen hoitoon kuuluu usein rautalisien käyttö ja ruokavalion muutokset.
- Rautalisät auttavat nostamaan raudan tasoa veressä, mutta niiden käyttöä tulee valvoa lääkärin ohjeiden mukaan, sillä liiallinen rauta voi olla haitallista.
- Ruokavaliossa tulisi suosia rautapitoisia ruokia, kuten punaista lihaa, tummanvihreitä lehtivihanneksia ja täysjyväviljoja.
- C-vitamiini auttaa raudan imeytymistä, joten sen lähteitä, kuten hedelmiä ja vihanneksia, tulisi myös sisällyttää ruokavalioon.
Ravinnosta saatava rauta riittää lähtökohtaisesti lapsen raudantarpeeseen. Ravinnon ja erityisesti kasvisperäisen raudan imeytymistä voi parantaa lisäksi C-vitamiinilla ja välttämällä liiallista maidon juontia. Rautalisä on tarpeen raudanpuutteisilla lapsilla, jotta hermoston normaali kehitys ja verenmuodostus turvataan.
Annokset, joita usein käytetään ovat kuitenkin jopa 10–20 kertaisia ravinnosta tulevaan rautaan verrattuna ja yli kuuden kuukauden ikäisillä lapsilla elimistö reagoi tällaiseen ”shokkihoitoon” vähentämällä raudan imeytymistä suolistosta. Imeytymisen säätely onkin ainut tapa elimistöllä säädellä rautatilannetta, sillä ylimääräistä jo imeytynyttä rautaa keho ei pysty poistamaan millään luonnollisella mekanismilla.
Yli 6–8 kuukauden ikäisten lasten rautahoidossa on parempi antaa rautaa vain joka toinen päivä. Tällöin imeytyminen on parempaa, eikä vapaa rauta jää ärsyttämään suolta. Haitalliset suolen bakteerit hyötyvät ylimääräisestä raudasta ja suolen mikrobiomi muuttuu huonoon suuntaa, jos raudan saanti on liiallista. Maitohappobakteerit sen sijaan pärjäävät hyvin myös ”rautaköyhässä” ympäristössä. On myös näyttöä siitä, että liiallinen rauta niillä lapsilla, joilla rautatilanne on hyvä aiheuttaa hermoston kehitykselle jopa haittaa.
Rautaa on saatavissa apteekista ilman lääkärin määräystä. Rautalisän tarpeellisuuden arviointi ei kuitenkaan ole helppoa ja laboratoriotulosten tulkinta vaatii osaamista ja ymmärrystä raudan aineenvaihdunnasta.
Raudanpuutoksen ennaltaehkäisy on tärkeää, ja se alkaa terveellisestä ruokavaliosta, joka sisältää riittävästi rautaa. Raskauden aikana ja imetyksen aikana äidin tulisi myös varmistaa riittävä raudan saanti, jotta lapsi saa tarpeeksi rautaa kehityksensä tueksi.
- Raudanpuutosta ei voi luotettavasti päätellä verenkuvasta.
- Raudanpuutos on melko tavallinen löydös myös Suomessa.
- Liika rauta elimistössä on lapsen terveydelle ja kehitykselle haitallista.
- Hemoglobiini ei ole oikea mittari rautatarpeen arvioimiseen.
- Ferritiini yksin on epäluotettava raudanpuutoksen mittari. Raudanpuutoksen diagnostiikka vaatii laboratorioarvojen lisäksi arvion potilaan muusta tilanteesta ja käsityksen siitä, mistä mahdollinen raudanpuutos potilaalla johtuisi.
- Rautahoidon aloittamisesta kannattaa aina aloittaa keskustella lääkärin kanssa.
Yleisiä raudanpuutoksen oireita lapsilla ovat väsymys, kalpeus, heikentynyt keskittymiskyky, hengästyminen ja heikentynyt immuunijärjestelmä.
Hoito voi sisältää rautapitoisen ruokavalion noudattamista ja rautalisien käyttöä lääkärin ohjeiden mukaan. On tärkeää seurata raudan saantia ja välttää liiallista rautaa.
Raudanpuutosta voidaan ehkäistä tarjoamalla lapselle monipuolista ja rautapitoista ruokavaliota, joka sisältää esimerkiksi punaista lihaa, tummanvihreitä lehtivihanneksia ja täysjyväviljoja. C-vitamiinin lähteiden, kuten hedelmien ja vihannesten, sisällyttäminen ruokavalioon auttaa raudan imeytymisessä.
Jos huomaat lapsella raudanpuutoksen oireita tai sinulla on huolta lapsesi raudan saannista, ota yhteyttä terveydenhuollon ammattilaiseen.
Kun epäilet raudanpuutosta lapsella, Mehiläisen lastentautien erikoislääkärit auttavat.
Lasten veritautien erikoislääkärit eli hematologit ovat erikoistuneita mm. lasten raudanpuutoksiin.
Ravitsemusterapeuttimme antavat ohjeita ja suunnitelmia raudanpuutoksen hoitoon ja ennaltaehkäisyyn ravitsemuksen kautta, mukaan lukien rautapitoisten ruokien ja raudan imeytymistä edistävien ruokien suositukset.
Digineuvolassa voit kysyä lapsen hoitoon tai vanhemmuuteen liittyen. Koulutetut kätilöt ja hoitajat ovat tukenasi 24/7, joko kertamaksulla tai kiinteään kuukausihintaan.
Digiklinikalta saat vastauksen nopeasti ja kätevästi ilman ajanvarausta. Etävastaanotolla hoidetaan oireita ja sairauksia, jotka eivät vaadi fyysistä tutkimusta.