Vatsa tai peräaukon oireiden varhaisessa vaiheessa on hyvä hakeutua vatsaelinkirurgin vastaanotolle. Oireiden syitä selvitetään usein laboratoriokokeilla ja esimerkiksi ultraääni-, tietokonetomografia- tai magneettikuvauksilla sekä ruokatorven, mahalaukun ja paksusuolen tähystyksillä.
Vaivoja voidaan hoitaa usein ruokavalio-ohjauksella tai lääkehoidolla. Leikkaushoidon tarve määritetään aina yksilöllisesti ja sen tekee gastrokirurgi.
Vatsan alueen tähystykset, joita kutsutaan myös endoskooppisiksi tutkimuksiksi, ovat lääketieteellisiä toimenpiteitä, joissa käytetään endoskooppia eli tähystintä, jonka päässä on valo ja kamera. Tähystyksen avulla lääkärit voivat tarkastella ruuansulatuskanavan sisäpintoja, kuten ruokatorvea, mahalaukkua ja paksusuolta. Tähystyksiä käytetään monenlaisten sairauksien ja oireiden diagnosointiin, hoitoon ja seurantaan.
Tähystysten aikana voidaan ottaa myös koepaloja (biopsioita) tarkempia tutkimuksia varten tai suorittaa pieniä toimenpiteitä, kuten polyyppien poistoja tai verenvuodon tyrehdyttämistä.
Yleisimmät vatsan alueen tähystykset:
- Mahalaukun tähystys eli gastroskopia: Tehdään, jos hoidoista ei ole apua pitkäaikaiseen tai toistuvaan ylävatsakipuun, on nielemisvaikeuksia tai jos epäillään mahahaavaa tai pohjukaissuolihaavaa. Gastroskopiaan valmistaudutaan erillisten ohjeiden mukaisesti. Lue lisää mahalaukun tähystyksestä.
- Paksusuolen tähystys eli kolonoskopia: Tehdään usein henkilöille, joilla on veristä ulostetta, pitkittynyttä vatsakipua, muutoksia suolen toiminnassa tai laihtumista ilman selvää syytä tai joilla on diagnosoitu tulehduksellinen suolistosairaus, kuten haavainen paksusuolitulehdus tai Crohnin tauti. Kolonoskopiaan valmistaudutaan erillisten ohjeiden mukaisesti. Lue lisää paksusuolen tähystyksestä.
- Peräsuolen tähystys eli proktoskopia: Tähystys auttaa diagnosoimaan, seuraamaan ja hoitamaan peräsuolen alaosan sairauksia. Proktoskopia voidaan tehdä vastaanotolla ilman erillistä valmistautumista.
Vatsan alueen leikkaukset ovat kirurgisia toimenpiteitä, jotka kohdistuvat vatsaontelon elimiin tai vatsanpeitteisiin. Näitä leikkauksia voidaan tehdä monista syistä, kuten sairauksien, vammojen tai muiden terveysongelmien hoitamiseksi. Vatsan alueen leikkaukset voivat olla joko avo- tai tähystyskirurgisia (tunnetaan myös nimellä laparoskopia). Nykyään suositaan yhä enemmän tähystyskirurgiaa, jolloin toipuminen on avoleikkauksiin verrattuna huomattavasti nopeampaa. Näissä leikkauksissa pienten viiltojen kautta viedään leikkausalueelle laparoskooppinen videokamera ja erikoisinstrumentit, joilla leikkaus suoritetaan.
Vatsan alueen leikkauksen tyyppi ja laajuus riippuvat henkilön tilasta ja hoidettavasta ongelmasta. Leikkaukseen valmistautuminen ja toipuminen voivat vaihdella suuresti riippuen toimenpiteen monimutkaisuudesta ja yleisestä terveydentilasta.
Potilaille annetaan aina ohjeet leikkaukseen valmistautumiseen sekä ohjeet toipumiseen ja jälkihoitoon leikkauksen jälkeen.
Yleisimmät vatsan alueen leikkaukset:
- Sappirakon poisto eli kolekystektomia: Yleensä sappikivien tai sappirakon tulehduksen vuoksi. Lue lisää sappirakon poistosta.
- Tyrän korjausleikkaus eli hernioplastia: Nivustyrän, napatyrän tai arpityrän korjausleikkaus.
- Peräpukamien ligeeraus eli kumilenkkihoito (hirttäminen): Yleinen ja tehokas hoitomenetelmä sisäisten peräpukamien hoitoon, joka tehdään yleensä silloin, kun peräpukamat eivät ole paikallishoitotuotteilla parantuneet.
- Peräpukamaleikkaus eli hemorrhoidektomia: Tehdään kun peräpukamat aiheuttavat merkittävää oireilua, kuten kipua, verenvuotoa tai tulehdusta ja muut hoitomuodot eivät ole tuottaneet toivottua tulosta tai kun peräpukamat ovat erityisen suuret.
- Peräaukon fistelin ja haavauman leikkaus: Tehdään, jos muut hoitomuodot eivät ole tuottaneet toivottua tulosta tai fistelit aiheuttavat toistuvia infektioita tai oireita, jotka vaikeuttavat jokapäiväistä elämää.
Asiantuntijana vatsaelinkirurgian erikoislääkäri ja dosentti Johanna Savikko.
Vatsaelinkirurgia on kirurgian ala, joka keskittyy vatsan alueen elinten, kuten mahalaukun, suoliston, maksan, sappirakon ja haiman sairauksien ja vammojen hoitoon.
Vatsaelinkirurgia on tarpeen, jos kärsii vatsan alueen sairauksista tai oireista, jotka eivät parane lääkehoidolla tai muilla hoitomenetelmillä.
Kaikkiin kirurgisiin toimenpiteisiin liittyy riskejä, kuten infektio- ja verenvuotoriskejä. Riskit vaihtelevat toimenpiteen ja potilaan yksilöllisten tekijöiden mukaan.
Valmistautumiseen voi sisältyä paasto, suoliston tyhjennys, lääkityksen tauottaminen tai yleisen terveydentilan tarkistus. Lääkäri antaa aina tarkat yksilölliset ohjeet.
Toipumisaika riippuu leikkauksen laajuudesta ja potilaan yleisestä terveydestä, ja se voi vaihdella muutamasta päivästä muutamiin viikkoihin.
Komplikaatioita voivat olla mm. haavainfektiot ja verenvuodot.
Leikkauksen aikana potilas on yleensä nukutettu, joten kipua ei tunne. Leikkauksen jälkeen kipua voidaan hallita hyvin lääkityksellä.
Kipua hoidetaan lääkärin määräämillä kipulääkkeillä. On tärkeää noudattaa lääkärin antamia annostusohjeita ja ilmoittaa, jos kipu on hallitsematonta. Vatsanalueen leikkausten jälkeen kevyt liikunta, kuten kävely, on usein suositeltavaa suolentoiminnan käynnistämiseksi, mikä usein lievittää myös leikkausalueen kipua.
Leikkauksen jälkeinen ruokavalio riippuu aina toimenpiteestä. Kyseessä voi olla aluksi nestemäinen tai pehmeä ruokavalio, josta ruokavalio vähitellen laajenee, kun suolentoiminta on normaalistunut.
Paluu töihin ja normaaliin arkeen riippuu leikkauksen laajuudesta ja toipumisesta. Lääkäri antaa suosituksia toipumisajan pituudesta. Tyypillisesti sairausloma on 1–2 viikkoa vatsanalueen leikkausten jälkeen.
Kyllä on. Tähystyskirurgia eli laparoskopia, on nykyään yhä yleisempi vaihtoehto, joka johtaa useimmiten myös nopeampaan toipumiseen.
Noudattamalla lääkärin antamia ohjeita ja pitämällä haava-alue puhtaana suihkuttamalla juoksevalla vedellä. Usein raskaiden esineiden nostamista tulee välttää 1–2 viikon ajan. Kevyttä liikuntaa, kuten kävelyä, on kuitenkin hyvä harrastaa mahdollisimman pian kirurgin ohjeiden mukaan sekä pitää yllä muutenkin terveellisiä elämäntapoja.
Usein erityistä jälkiseurantaa ei tarvita tyypillisimpien sappirakko- ja tyräleikkausten jälkeen. Tarvittaessa seuranta voi kuitenkin sisältää säännöllisiä lääkärikäyntejä, haavan tarkistuksia ja mahdollisesti lisäkokeita tai toimenpiteitä.
Joissakin tapauksissa leikkaukset voivat vaikuttaa ruuansulatukseen, mutta usein tavoitteena on palauttaa tai parantaa ruoansulatusta.
Vatsaelinkirurgit eli gastrokirurgit tutkivat ja hoitavat vatsaelin- ja suolistosairauksia, vatsakipuja, suolistovaivoja, peräpukamia sekä erilaisia vatsanpeitteiden ja nivusalueen tyriä.