Autismikirjon häiriö vaikuttaa lapsen vuorovaikutukseen, kommunikaatioon ja käyttäytymiseen. Hoidon ja tuen avulla vaikeankin autismin kanssa voi elää mielekästä elämää. Lievän autismin piirteet eivät välttämättä aiheuta lapselle ongelmia, joihin pitäisi puuttua.
- Autismikirjon häiriön oireet vaihtelevat yksilöllisesti ja näkyvät eri tavoin eri ikävaiheissa.
- Autismista aiheutuvien haasteiden kanssa voi oppia elämään. Kuntoutus onnistuu parhaiten, kun lapsen perhe ja lähipiiri osallistuvat siihen tiiviisti.
Autismikirjon häiriössä aivot toimivat tavallisesta poikkeavalla tavalla.
Autismiin kuuluvat piirteet voivat ilmetä eri tavoin ja riippuvat siitä, miten vaikea-asteisesta autismista on kysymys. Usein puhutaankin autismikirjon häiriöstä, joka kuvastaa paremmin oireiden moninaisuutta ja yksilöllisyyttä.
Autismikirjon häiriöt liittyvät vahvasti perintötekijöihin. Ympäristöllä on iso merkitys siihen, miten lapsi pärjää oireidensa kanssa ja aiheuttavatko oireet haittaa hänen arjessaan.
Autismi on aivojen laaja-alainen neurobiologinen kehityshäiriö, joka aiheuttaa haasteita vuorovaikutuksessa, kommunikaatiossa ja käyttäytymisessä.
Autismikirjon häiriön ydinpiirteet ovat:
- Sosiaalisen vuorovaikutuksen haasteet. Lapsi ei hakeudu ikäistensä seuraan vaan viihtyy mieluummin yksin, aikuisten tai selvästi vanhempien tai nuorempien lasten kanssa.
- Kommunikaatiovaikeudet. Lapsen puhe voi olla monotonista, korostuneen huoliteltua ja pikkuvanhaa. Lapsi ei ymmärrä toisten eleitä ja ilmeitä, eikä itsekään elehdi. Hän saattaa olla hyvin suorapuheinen.
- Rajoittuneet ja kaavamaiset käyttäytymistavat sekä poikkeuksellisen intensiiviset kiinnostuksen kohteet. Rutiinit ovat lapselle tärkeitä, ja hänen on vaikea sopeutua muutoksiin. Lapsi on poikkeuksellisen kiinnostunut jostain yksittäisestä asiasta.
Kun lapsella on autismikirjon häiriö, hänellä voi myös olla:
- aistiyliherkkyyksiä, jolloin tietyt äänet ja vaatteiden materiaalit saattavat olla lapsesta häiritseviä
- aistimushakuisuutta, esimerkiksi isokin lapsi saattaa keinua pihalla pitkiä aikoja tai tuijottaa veden virtausta
- meltdown-kohtauksia eli melttareita, jotka voivat näkyä raivareina
- shutdown-kohtauksia, jolloin lapsi on täysin poissaoleva
- oppimisvaikeuksia tai epätasainen kykyprofiili, jolloin lapsi on erittäin taitava jossain asiassa ja toisessa asiassa osaaminen on heikkoa
- somaattisia, neurologisia, neuropsykiatrisia ja psykiatrisia liitännäissairauksia ja -häiriöitä, kuten ahdistuneisuushäiriö, pakko-oireinen häiriö, persoonallisuushäiriö, ADHD, PDA-häiriö eli patologinen vaatimusten välttäminen, tic-häiriö, älyllinen kehitysvammaisuus, kuulo- tai näkövamma.
Jos lapsella tai nuorella on haasteita arjessaan ja hänellä on autismikirjon häiriöön viittavia oireita, kannattaa tilanne selvittää.
Ota asia puheeksi neuvolassa tai kouluterveydenhuollossa tai varaa aika Lasten Mehiläiseen lasten- tai nuorisopsykiatrille tai lastenneurologille.
Näin autismikirjon häiriötä tutkitaan Mehiläisessä:
- Tutkimus. Lääkäri keskustelee lapsen ja vanhempien kanssa lapsen oireista, toimintakyvystä, terveydentilasta, kehityshistoriasta ja elämäntilanteesta.
- Havainnointi. Keskustellessaan lapsen kanssa lääkäri tarkkailee lapsen vuorovaikutusta, kommunikointia ja kehonkieltä.
- Seulontatestit ja strukturoidut haastattelut ovat hyviä keinoja kartoittaa oireita.
- Psykologikäynnit ja eri terapeuttien vastaanotot voivat kuulua diagnosointiprosessiin.
- Diagnoosista keskustellaan yleensä moniammatillisessa työryhmässä.
Kun lapsella on autismikirjon häiriö, hän näkee ja kokee maailman eri tavalla kuin muut. Autismin oireita ei tarvitse hoitaa, jos ne eivät aiheuta lapselle ongelmia. Monille autismi aiheuttaa kuitenkin merkittävää haittaa arjessa.
Autismikirjon häiriötä ei voi parantaa, mutta autismin oireiden kanssa voi oppia elämään. Lapsen kuntoutus onnistuu parhaiten, kun lapsen perhe ja lähipiiri osallistuvat siihen tiiviisti.
Nämä keinot tukevat lasta, jolla on autismikirjon häiriö:
- Neuvonta ja ohjaus. Tieto autisminkirjon häiriöistä auttaa lähipiiriä toimimaan lasta tukevalla tavalla.
- Suunnitelmallinen ja säännöllinen arki helpottaa koko perhettä. Aistiyliherkkyyksien huomioiminen vähentää lapsen kuormitusta.
- Konkreettiset ohjeet auttavat lasta toimimaan halutulla tavalla. Kieltojen sijaan kannattaa kertoa selvästi, mitä lapsen tulisi tehdä.
- Lähipiirin positiivinen, kannustava ja joustava ote auttaa lasta onnistumaan uusien asioiden omaksumisessa.
- Puheterapia auttaa lapsen mahdollisiin kielenkehityksen ongelmiin.
- Toimintaterapian avulla lapsi voi harjoitella esimerkiksi arjen taitoja.
- Psykoterapia voi auttaa lasta tai nuorta, jos autismiin liittyy esimerkiksi ahdistusta tai pakko-oireita.
- Liitännäissairauksien ja -häiriöiden hyvä hoito on tärkeää – kaikki oireilu ei johdu autismista.
Asiantuntijoina artikkelissa lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri Pekka Räisänen ja neuropsykologi Ulla Boshkov.
Autismi eli autismikirjon häiriö on aivojen laaja-alainen neurobiologinen kehityshäiriö, joka vaikuttaa lapsen vuorovaikutukseen, kommunikaatioon ja käyttäytymiseen.
Autismiin kuuluvat piirteet ilmenevät eri tavoin riippuen siitä, miten vaikea-asteisesta autismista on kysymys.
Autismin yhteydessä voi esiintyä somaattisia, neurologisia, neuropsykiatrisia ja psykiatrisia liitännäissairauksia ja -häiriöitä.
Autismin syytä ei tarkasti tunneta, mutta tiedetään, että autismikirjon häiriöt liittyvät vahvasti perintötekijöihin. Ympäristöllä on iso merkitys siihen, miten lapsi pärjää oireidensa kanssa ja aiheuttavatko oireet haittaa hänen arjessaan.
Kun kyseessä on autismi, lapsi voi oireilla monin tavoin. Jos lapsella on lievä autismi, oireet eivät välttämättä haittaa arkea. Jos lapsella on vaikea autismi, oireet voivat vaikeuttaa merkittävästi lapsen elämää.
Autismin piirteet lapsella ilmenevät kolmella osa-alueella:
- sosiaalisen vuorovaikutuksen haasteet
- kommunikaatiovaikeudet
- rajoittuneet ja kaavamaiset käyttäytymistavat sekä intensiiviset kiinnostuksen kohteet
Autismin kirjon häiriöön ei ole olemassa parantavaa hoitoa. Autismia ei edes tarvitse hoitaa, jos se ei aiheuta haittaa.
Jos autismin kirjon häiriö vaikeuttaa lapsen elämää, voidaan lasta ja hänen lähipiiriään tukea monin keinoin:
- neuvonta ja ohjaus sekä suunnitelmallinen arki
- lähipiirin positiivinen, kannustava ja joustava ote
- aistiyliherkkyyksien huomioiminen
- puheterapia, toimintaterapia, psykoterapia
- liitännäissairauksien ja -häiriöiden hoito
Autismiin ei ole olemassa parantavaa lääkehoitoa. Tarvittaessa lääkehoitoon on turvauduttava mahdollisten autismin liitännäissairauksien ja -häiriöiden, kuten ADHD:n tai ahdistuneisuushäiriön, hoidossa.
Lapsuusiän autismi – vauva voi oireilla näin
Lapsuusiän autismissa autismikirjon häiriön oireet näkyvät selvästi jo alle 3-vuotiaana. Varhaisia merkkejä voi näkyä jo vauvaiässä esimerkiksi näissä tilanteissa:
- Aistisäätelyssä on vaikeuksia, ja vauva saattaa kokea sylissä olemisen epämiellyttävänä.
- Katsekontaktin saaminen vauvaan voi olla vaikeaa, eikä vauva tunnu vastaavan aikuisen hymyyn.
- Ääniin reagoimisessa on haasteita, esimerkiksi vauva ei reagoi omaan nimeensä.
- Vauva ei osoittele asioita eikä seuraa osoittelua. Hän ei lähde mukaan vuorotteluleikkeihin, kuten esimerkiksi kutittelu- tai kukkuu-leikkeihin.
Varsinaista autismitestiä lapselle ei ole olemassa, mutta autismin piirteiden kartoittamisessa voidaan hyödyntää seulontalomakkeita (esimerkiksi ASSQ-lomake ja GQ-ASC-itsearviointilomake).
Pelkästään seulontalomakkeiden perusteella ei autismia voida todeta. Autismin kirjon häiriön diagnosoimiseksi tarvitaan aina kattavat neuropsykiatriset tutkimukset.
Lapsuusiän autismin diagnoosin tekee lasten- tai nuortenpsykiatri tai lastenneurologi neuropsykiatristen tutkimusten pohjalta.
Autismidiagnoosiin voidaan päätyä, jos lapsella on
- kommunikaatiovaikeuksia
- ongelmia sosiaalisessa vuorovaikutuksessa
- rajoittunutta ja kaavamaista käyttäytymistä sekä poikkeuksellisen intensiivisiä kiinnostuksen kohteita.
Lapsen autismidiagnoosi edellyttää usein sitä, että oireet ovat esiintyneet jo varhain ja ongelmia ilmenee kaikilla kolmella osa-alueella.
Epätyypillisessä autismissa esiintyy selkeitä autismikirjon häiriön piirteitä, mutta ei kaikilla kolmella diagnostisella osa-alueella eli kommunikaatiossa, vuorovaikutuksessa ja käyttäytymisessä.
PDA (Pathological Demand Avoidance) eli äärimmäinen vaatimusten välttely on yksi autismikirjon häiriöön kuuluvista käyttäytymispiirteistä, jota esiintyy osalla autismikirjon henkilöistä.
Häiriö voi ilmetä esimerkiksi niin, että tieto kouluun lähtemisestä estää vaatteiden pukemisen tai nälkä estää syömisen.
Jos lapsella on PDA-oireita, hän ei välttele vaatimuksia tahallisesti. Vastustus liittyy ahdistuksen käsittelyyn.
Autismin liitännäissairautena voi esiintyä erilaisia mielenterveyshäiriöitä. Esimerkiksi pakkoajatukset ja -toiminnot ovat tavallisia autistisilla ihmisillä.
Pakko-oireista häiriötä voidaan onneksi hoitaa esimerkiksi lääkehoidolla ja psykoterapialla.
Meltdown eli melttari on autistiselle lapselle tyypillinen, kuormittavasta tilanteesta johtuva tunneromahdus. Ulospäin tilanne voi näyttäytyä esimerkiksi raivokohtauksena. Lapsi on silloin erittäin ahdistunut ja voi vahingoittaa itseään tai muita.
Kuormittava tilanne saattaa johtaa myös autistisen lapsen sulkeutumiseen eli shutdown-tilaan, jossa hän vaikuttaa poissaolevalta. Silloin autistinen lapsi ei pysty toimimaan normaalisti.
Lastenpsykiatri on erikoislääkäri, joka tutkii ja hoitaa lasten mielenterveyden häiriöitä, jotka voivat ilmetä ylivilkkautena, keskittymisvaikeutena, pelkona tai käyttäytymishäiriönä. Jos lapsella on autismikirjon häiriöön viittavia oireita, lastenpsykiatrimme auttavat asian selvittämisessä.
Lastenneurologit ovat erikoistuneet kehitysikään liittyvien ääreishermoston, keskushermoston ja lihaksiston oireiden ja sairauksien tutkimiseen ja hoitamiseen. Epäiletkö lapsella tai nuorella autismikirjon häiriötä? Neurologisilla tutkimuksilla voimme arvioida tilannetta.
Myös lastenlääkärimme ovat apuna ja tarvittaessa ohjaamme toiselle asiantuntijalle. Kun lapsen vointi mietityttää, ota asia puheeksi lastenlääkärimme vastaanotolla.
Digineuvolassa voit kysyä lapsen hoitoon tai vanhemmuuteen liittyen. Koulutetut kätilöt ja hoitajat ovat tukenasi 24/7, joko kertamaksulla tai kiinteään kuukausihintaan.
Digiklinikalta saat vastauksen nopeasti ja kätevästi ilman ajanvarausta. Etävastaanotolla hoidetaan oireita ja sairauksia, jotka eivät vaadi fyysistä tutkimusta.
Mehiläisen Terapiaklinikat tarjoavat yksilöllisiä terapia- ja tutkimuspalveluita lapsille, nuorille ja aikuisille.
Kun nuorella on vaikeuksia selviytyä arjessa, voit kääntyä nuorisopsykiatrimme puoleen.
Neuropsykologimme auttavat selvittämään lapsen tai nuoren autismikirjon häiriöön viittaavaa oireilua neuropsykologisella tutkimuksella.
