Lapsen puheen kehitys viivästynyt? Apua kannattaa hakea varhain

Lapsi oppii puhumaan ja ymmärtämään muita kasvokkaisessa vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa.

Jo vastasyntynyt tarvitsee vuorovaikutusta. Vauvan ihailu, hänelle hymyileminen ja puhuminen sekä vauvan avunpyyntöön eli itkuun reagoiminen on tärkeää.

Lapsi tarvitsee aikuisen huomiota koko lapsuutensa ajan. Tuet lapsen kielellistä kehitystä, kun

• olet kiinnostunut lapsesta
• keskustelet hänen kanssaan
• luet kirjoja
• leikit ja laulat yhdessä lapsen kanssa

Älylaitteiden käyttöön kannattaa kiinnittää huomiota. Lasten ja aikuisten runsas ruutuaika vähentää herkästi kasvokkaista vuorovaikutusta ja saattaa aiheuttaa viivästymisiä lapsen puheen kehitykselle. Alle 2-vuotiaille ei suositella ruutuaikaa lainkaan.

Lapsen puheen kehitystä seurataan neuvolan ikätarkastuksissa, sillä se kertoo lapsen yleisestä kehityksestä. 

Huomiota kiinnitetään kontaktin ottamiseen, ääntelyyn ja puhumiseen, sanavarastoon, muiden ymmärtämiseen, kykyyn ilmaista omaa tahtoa, kertomisen ja kuvailun taitoihin sekä vuorovaikutustaitoihin, kuten leikkimiseen ikätovereiden kanssa.

Näin lapsen puheen kehitys tavallisesti etenee:

• Vauva ottaa katsekontaktia aikuiseen ja jokeltelee ensin vokaaliäänteillä, sitten konsonantteja sisältävillä tavuilla.
• Ennen yhtä ikävuotta lapsi ymmärtää joitain sanoja ja yksinkertaisia kehotuksia, kuten ”Nyt syödään”.
• 1-vuotias tuottaa yksittäisiä sanoja ja osaa esimerkiksi kysyttäessä näyttää, missä pallo on.
• 2-vuotias osaa ilmaista oman tahtonsa ja käyttää kahden sanan lauseita. Sanavarasto alkaa kehittyä.
• 3-vuotias puhuu kokonaisilla lauseilla. Hän ymmärtää puhetta niin, että osaa noudattaa kaksiosaisia ohjeita, kuten ”Tuo vaippa ja mene pissalle”. Sosiaalisuus lisääntyy.
• 4-vuotiaana alkaa kyselykausi. Lapsi leikkii toisten lasten kanssa ja osaa sopia leikin etenemisestä. Lapsen puhe saattaa sisältää äännevirheitä.
• 5-vuotias ymmärtää monimutkaisia ohjeita ja osaa kertoa, mitä on tapahtunut. Kiinnostus kirjaimia ja numeroita kohtaan saattaa herätä. Roolileikit ovat yleisiä.
• 6-vuotias voi tuntea jo kirjaimia ja numeroita. Puhe on selkeää, vaikka siinä olisikin äännevirheitä. Lapsi pystyy toimimaan kaveriryhmässä.
• 7-vuotias oppii jo useimmiten lukemaan.
• Alakoulun aikana lapsi oppii ymmärtämään käsitteitä ja abstrakteja asioita sekä kirjoittamaan ja lukemaan sujuvasti.

Kun lapsen puheen ja kielen kehitys viivästyy tai siinä on haasteita, kannattaa asia selvittää lääkärimme tai puheterapeuttimme vastaanotolla.

Asiantuntijan arvio on tarpeen, kun

• olet huolissasi lapsen puheen kehityksestä
• lapsi ei reagoi puheeseen eikä ota katsekontaktia
• lapsi ei ymmärrä puhetta 18 kuukauden ikäisenä
• 2-vuotias ei puhu sanaakaan
• lapsen puheesta ei saa mitään selvää
• lapsi ei tunnu ymmärtävän ohjeita
• lapsi ei leiki ikätoveriensa kanssa
• lapsella on koulussa ongelmia lukemisen ja kirjoittamisen kanssa.

Lapset ovat yksilöitä myös kielellisen kehityksensä suhteen, joten pienistä viivästyksistä ei tarvitse huolestua.

Selkeisiin kehityksen poikkeamiin kannattaa kuitenkin hakea apua varhaisessa vaiheessa. Usein niihin kiinnitetään huomiota neuvolakäynneillä, mutta tutkimuksiin voi hakeutua myös omatoimisesti.

Puheen kehityksen häiriön taustalta voi löytyä helposti hoidettava vaiva tai laajempi kehityshäiriö.

Kielelliset vaikeudet voivat johtua monesta syystä:

• Hyvälaatuinen kehityksellinen kielihäiriö voi olla puheen ymmärtämiseen ja/tai puheen tuottamiseen liittyvä viivästymä.
• Ymmärtämisen kehityksellinen kielihäiriö voi ilmetä esimerkiksi uhmakkuutena, sillä lapsi ei ymmärrä ohjeita. Lapsen on vaikea päästä kavereiden leikkiin, koska hän ei ymmärrä niitä.
• Puheen tuottamisen kehityksellinen kielihäiriö viivästyttää puhumaan oppimista. Puhe voi olla epäselvää.
• Puheliikkeiden tuottamisen vaikeudet johtuvat siitä, ettei lapsi hallitse puheen tuottoon tarvittavien lihasten yhteistoimintaa. Esimerkiksi ”ärrävika” johtuu tästä.
• Suun rakenteelliset vaivat, kuten kireä kielijänne, voivat vaikuttaa puheentuottoon.
• Kuulon alenema esimerkiksi liimakorvan takia voi joskus viivästyttää puheen kehitystä.
• Autismikirjon häiriössä lapsen puheen ja kielen kehitys on poikkeavaa vuorovaikutuksen ongelmien takia.

Lapsen puheen kehityksen häiriöiden hoito suunnitellaan yksilöllisesti diagnoosin perusteella. Aivan pienille lapsille diagnoosia ei ole mahdollista tehdä, mutta tukitoimet kannattaa aloittaa silti heti.

Lapsen puheen ja kielen kehityksen häiriön hoito:

• Vanhempien ja lapsen välisen kasvokkaisen vuorovaikutuksen lisääminen edistää puheen kehitystä. Keskustele, leiki ja loruttele lapsen kanssa.
• Älylaitteet vähentävät helposti kasvokkaista vuorovaikutusta. Alle 2-vuotiaalle ei suositella ruutuaikaa. Kiinnitä huomiota myös omaan ruutuaikaasi.
• Kirjojen ja kuvakirjojen lukeminen vahvistaa lapsen kielen kehitystä. Innosta lasta kertomaan kuvista ikätason mukaan esimerkiksi kysymällä ”missä auto” tai ”mitä auto sanoo”.
• Puheterapia on yksilöllisesti suunniteltua kuntoutusta. Terapia on lapsilähtöistä, ja sitä toteutetaan usein leikin ja pelin varjolla. Puheterapeutti antaa usein kotiin harjoituksia, joita perhe voi tehdä yhdessä.
• Tukiviittomat ja kuvakortit voivat olla puheen kehityksen apuna kotona ja päiväkodissa.

Asiantuntijana lastenneurologi Tuire Lähdesmäki.