- Vatsalihasten erkauma voi johtua esimerkiksi raskaudesta, ylipainosta tai yksipuolisesta ja kovasta fyysisestä kuormituksesta.
- Vatsalihasten erkaantumiseen vaikuttavat raskauden aikaiset hormonaaliset muutokset ja kasvavan kohdun aiheuttama mekaaninen rasitus vatsanseinämään.
- Mikäli omaa arkea vaikeuttavia oireita ilmenee, kannattaa hakeutua asiaan perehtyneen fysioterapeutin vastaanotolle.
Suorien vatsalihasten erkauma (diastasis recti abdominis tai DRA) voi tulla kenelle tahansa. Yleisin vatsalihasten erkauma on raskaana olevilla ja synnyttäneillä naisilla, mutta se voi syntyä myös muista syistä. Vatsalihasten erkauma syntyy vatsaontelon suurenemisesta ja venymisestä.
Jännesauma eli linea alba
Linea alba on suorien vatsalihasten välissä oleva valkoinen jännesauma.
Kehon keskilinjassa oleva jännesauma on normaalisti noin 2 cm leveä ja sen tehtävänä on pitää vatsalihakset yhdessä, siirtää voimia lihasten välillä, sekä antaa tukea vatsanseinämälle. Venyessään jännesaumasta tulee hauras ja sen jännitekyky heikkenee.
Vatsalihasten erkauma voi johtua:
- raskaudesta
- ylipainosta
- yksipuolisesta ja kovasta fyysisestä kuormituksesta
Vatsalihasten erkaumaa voi tunnustella itse sormilla. Jännesauma sijaitsee vatsan keskiosassa, suorien vatsalihasten välissä. Normaalitilanteessa vatsalihasten välissä jännesauma on noin 2 cm leveä.
Näin tunnistaa vatsalihasten erkauma:
- Keskivartalo voi tuntua voimattomalta.
- Vatsan alueella voi tuntua kipuja.
- Ryhti voi tuntua olevan hukassa.
- Vatsalihaksia jännitettäessä vatsan keskilinjaan kohoaa harjanne tai keskilinja painuu kuopalle.
- Jännesauma tuntuu pehmeältä ja upottavalta
- Iho vatsalla voi olla ohut, kreppipaperimainen ja suoliston liikkeet voi näkyä ihon läpi.
- Selkäkipu saattaa tuntua voimakkaammalta.
Suorien vatsalihasten erkaantumiseen vaikuttavat raskauden aikaiset hormonaaliset muutokset ja kasvavan kohdun aiheuttama mekaaninen rasitus vatsanseinämään.
Raskauden aikana kasvava kohtu tarvitsee tilaa, ja vatsalihakset mukautuvat tähän kasvavaan paineeseen siirtymällä sivummalle. Tämä venyttää kehon keskilinjassa kulkevaa valkoista jännesaumaa eli linea albaa sekä vatsan lihaskalvoja.
Tutkimusten mukaan lähes kaikilla raskaana olevilla naisilla vatsalihasten erkaantuminen tapahtuu viimeistään viimeisellä raskauskolmanneksella 35. raskausviikkoon mennessä. Kun synnytyksestä on kulunut 5–7 viikkoa, yhä noin 40 prosentilla äideistä suorat vatsalihakset ovat erkaantuneet.
Raskauden aikana kasvava kohtu tarvitsee tilaa ja vatsalihakset mukautuvat tähän kasvavaan paineeseen siirtymällä sivummalle. Tämä venyttää kehon keskilinjassa kulkevaa valkoista jännesaumaa (linea albaa) sekä vatsan lihaskalvoja.
Valkoinen jännesauma on normaalisti noin 2 cm leveä ja sen tehtävänä on pitää vatsalihakset yhdessä, siirtää voimia lihasten välillä, sekä antaa tukea vatsanseinämälle. Venyessään jännesaumasta tulee hauras ja sen jännitekyky heikkenee.
Fysioterapeutin vastaanotolla mitataan ja testataan jännesauman sekä keskivartalon ja lantionpohjan lihasten toimintaa. Äitiysfysioterapeutti myös tutkii ja hoitaa sektio– ja episiotomia arpia.
Kuntoutuksen ammattilainen laatii sinulle yksilöllisen hoitosuunnitelman ja suunnittelee harjoitteet, jotka sopivat vaivaasi, arkeesi ja mahdollisuuksiisi. Saat muun muassa ohjeet keskivartalon- ja lantionpohjan lihasten harjoitteluun sekä ohjausta ryhtiä ja hengitystä parantaviin liikkeisiin.
Fysioterapiaan voi tulla ilman lääkärin lähetettä ja tarvittaessa ammattilaisemme osaavat ohjata sinut lääkärin vastaanotolle.
Hinta ei ole este vatsalihasten erkauman tutkimukselle tai hoidolle.
Tutustu hinnastoomme ja joustaviin maksutapoihimme, joiden avulla hoito on mahdollista toteuttaa erilaisissa elämäntilanteissa. Verkkoajanvarauksestamme näet kunkin asiantuntijan hinta-arvion valitusta palvelusta.
Jos olet vakuutus- tai työterveysasiakas, tarkistathan lähetteen tarpeen vakuutusyhtiöstäsi tai työterveydestäsi.
Suorien vatsalihasten erkauma (diastasis recti abdominis tai DRA) voi tulla kenelle tahansa. Yleisin vatsalihasten erkauma on raskaana olevilla ja synnyttäneillä naisilla, mutta se voi syntyä myös muista syistä. Vatsalihasten erkauma syntyy vatsaontelon suurenemisesta ja venymisestä.
Linea alba on suorien vatsalihasten välissä oleva valkoinen jännesauma.
Kehon keskilinjassa oleva jännesauma on normaalisti noin 2 cm leveä ja sen tehtävänä on pitää vatsalihakset yhdessä, siirtää voimia lihasten välillä, sekä antaa tukea vatsanseinämälle. Venyessään jännesaumasta tulee hauras ja sen jännitekyky heikkenee.
Yleisin vatsalihasten erkauma on raskaana olevilla ja synnyttäneillä naisilla, mutta se voi syntyä myös muista syistä.
Vatsalihasten erkauma voi johtua:
- raskaudesta
- ylipainosta
- yksipuolisesta ja kovasta fyysisestä kuormituksesta
Vatsalihasten erkaumaa voi tunnustella itse sormilla. Jännesauma sijaitsee vatsan keskiosassa, suorien vatsalihasten välissä. Normaalitilanteessa vatsalihasten välissä jännesauma on noin 2 cm leveä.
Näin tunnistaa vatsalihasten erkauma:
- Keskivartalo voi tuntua voimattomalta.
- Vatsan alueella voi tuntua kipuja.
- Ryhti voi tuntua olevan hukassa.
- Vatsalihaksia jännitettäessä vatsan keskilinjaan kohoaa harjanne tai keskilinja painuu kuopalle.
- Jännesauma tuntuu pehmeältä ja upottavalta
- Iho vatsalla voi olla ohut, kreppipaperimainen ja suoliston liikkeet voi näkyä ihon läpi.
- Selkäkipu saattaa tuntua voimakkaammalta.
Synnytyksen jälkeen vatsalihasten palautuminen tapahtuu vähitellen. Suurin erkaantuman kaventuminen tapahtuu kahden ensimmäisen kuukauden aikana synnytyksestä. Jos erkaantumaa ilmenee vielä tämän jälkeen, tutkimusten mukaan kuntouttavalle harjoitusohjelmalle on tarvetta.
Aina vatsalihasten erkauma ei synnytyksen jälkeen palaudu spontaanisti ja tarvitaan kuntoutusta. Mikäli omaa arkea vaikeuttavia oireita ilmenee, kannattaa hakeutua asiaan perehtyneen fysioterapeutin vastaanotolle.
Fysioterapeutin vastaanotolla mitataan ja testataan jännesauman sekä keskivartalon ja lantionpohjan lihasten toimintaa. Äitiysfysioterapeutti myös tutkii ja hoitaa sektio– ja episiotomia arpia.
Kuntoutuksen ammattilainen laatii sinulle yksilöllisen hoitosuunnitelman ja suunnittelee harjoitteet, jotka sopivat vaivaasi, arkeesi ja mahdollisuuksiisi. Saat muun muassa ohjeet keskivartalon- ja lantionpohjan lihasten harjoitteluun sekä ohjausta ryhtiä ja hengitystä parantaviin liikkeisiin.
Äitiysfysioterapeuttimme ovat erikoistuneet raskaana olevien ja synnyttäneiden kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista huolehtimiseen ja palautumiseen.
Asiakaspalvelumme 010 414 00 auttaa mielellään sopivan ammattilaisen löytämisessä ja ajan varaamisessa.
Fysioterapeuttimme auttavat erilaisten tuki- ja liikuntaelinvammojen kuntoutuksessa ja ennalta ehkäisyssä.
Fysioterapiaan voi tulla ilman lääkärin lähetettä ja tarvittaessa ammattilaisemme osaavat ohjata sinut lääkärin vastaanotolle.
