Virtsankarkailu naisilla eli inkontinenssi on ikävä ja kiusallinenkin vaiva, josta voi olla hankala puhua – edes lääkärille. Jos virtsa lirahtaa yllättäen ja väärässä paikassa housuun, aiheuttaa se nolon sosiaalisen tilanteen, joka voi jäädä vaivaamaan. Virtsankarkailua naisilla voi kuitenkin hoitaa. Jopa häpeää aiheuttavan vaivan kanssa ei siis kannata jäädä yksin eikä antaa sen haitata normaalia elämää!
Jopa neljäsosalla 30–59-vuotiaista naisista on kokemuksia tilapäisestä virtsankarkailusta. Lisäksi noin viidesosa yli 65-vuotiaista kärsii päivittäisestä karkailusta. Kyseessä on siis melko yleinen vaiva.
Naisten virtsankarkailun oireet ja eri tyypit
Tyypillinen tilanne, jossa virtsa karkaa, on noston, aivastuksen, naurun, hyppimisen tai jonkin ponnistuksen yhteydessä. Tällaisesta stressi-/ponnistusinkontinenssistä puhutaan silloin, kun kyse on juurikin jonkinlaiseen ponnistustilanteeseen liittyvästä virtsankarkailusta.
Toinen virtsankarkailun tyyppi on pakkoinkontinenssi, jolloin virtsa voi karata kovan hädäntunteen kanssa ilman ennakkovaroitusta tai minkäänlaista ponnistustilannetta. Tällöin virtsarakon yliaktiivinen seinämälihas aiheuttaa yllättävän kovan virtsaamispakon. Pakkoinkontinenssi on harvinainen nuorilla naisilla.
Kyseessä voi olla myös sekamuotoinen virtsankarkailu, jossa yhdistyvät sekä pakkoinkontinenssi että ponnistusinkontinenssi. Lisäksi yleistyneen liian runsaan vedenjuonnin ja/tai kunto- ja energiajuomien juonnin vuoksi on ylivuotoinkontinenssi ja tihentynyt virtsaamistarve yleistynyt. Ylivuotoinkontinenssissa virtsa karkaa virtsarakon akuutin tai kroonisen tyhjentymishäiriön (virtsaretentio) takia. Ylivuotoinkontinenssille ei löydy samanlaista lääketieteellistä perustetta kuin pakko- tai ponnistusinkontinenssille.
Mikä voi altistaa virtsankarkailulle?
Iän myötä alttius virtsankarkailulle lisääntyy – usein vaihdevuosien yhteydessä tai sen jälkeen. Virtsaputkea ympäröivät kudokset ovat nimittäin riippuvaisia estrogeenista. Synnytykset vaikuttavat lantionpohjan lihasten kuntoon, joten ne lisäävät myös ponnistusinkontinenssia. Myös toistuvat virtsatieinfektiot ja jotkin perussairaudet voivat lisätä virtsan pidätysongelmia ja siten altistaa virtsankarkailulle.
Lue myös: Laskeuma
Lievä virtsankarkailu naisilla ja sen hoito
Jos virtsankarkailu (ponnistusinkontinenssi) on lievää, ensimmäisenä hoitona toimii yleensä fysioterapia. Fysioterapiassa erilaisilla lantionpohjan lihasharjoituksilla pyritään korjaamaan ja parantamaan lantionpohjan toimintakykyä. Jos fysioterapiasta ei ole riittävästi apua, voidaan harkita leikkausta. Laihduttaminenkin saattaa auttaa joissakin tapauksissa.
Naisten virtsankarkailun leikkaushoito
Jos kyseessä on selvästi vaikea ponnistusinkontinenssi, virtsankarkailun leikkaushoitoa voidaan pitää ensimmäisenä hoitomuotona. Pakkoinkontinenssiin leikkaushoito ei sovi. Potilaan tilanne kartoitetaan asiaan perehtyneen gynekologin kattavien tutkimusten avulla.
Toimenpiteessä ihoon tehdään kolme pientä viiltoa: nivustaipeisiin tai häpyluun päälle ja emättimen etuseinämään virtsaputken alle. Nivustaipeet tai alavatsan iho ja ihonalainen kudos puudutetaan, jolloin emättimen kautta päästään pujottamaan kapea nauhamainen tukiverkko tukemaan potilaan omia venyneitä sulkumekanismeja. Kun virtsaaminen toimenpiteen jälkeen onnistuu, yleensä muutaman tunnin kuluttua, pääsee kotiin toipumaan. Leikkauksen jälkeen tarvitaan 5–10 päivän sairausloma, joten toipuminen on melko nopeaa. Leikkauksen jälkeen potilaat ovat yleensä erittäin tyytyväisiä. Jos leikkaus on mahdollista tehdä, jopa yli 90 prosenttia potilaista pääsee leikkauksen avulla eroon vaivastaan.
Miten naisten virtsankarkailua voi ehkäistä?
Virtsankarkailua naisilla voi ehkäistä kiinnittämällä huomiota painonhallintaan, lantionpohjan lihaskuntoon ja terveellisiin elämäntapoihin ylipäätään. Fyysinen aktiivisuus ennaltaehkäisee virtsankarkailua erityisesti yli 65-vuotiailla. Lisäksi raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen aloitettu lantionpohjan lihasharjoittelu saattaa estää tai ainakin vähentää inkontinenssia.
Artikkelia varten haastateltu naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, lääket. tri Juha Korhosta.