Nivelrikko eli artroosi

Nivelrikko eli artroosi on yleinen nivelen sairaus. Nivelrikkoa esiintyy noin 6 % suomalaisista – polven nivelrikkoa jopa 30 % yli 75-vuotiaista naisista.  

Nivelrikkoa voi esiintyä missä tahansa nivelessä. Yleisimmät liikunta- ja toimintakykyä haittaavat nivelrikot ovat polven nivelrikko sekä lonkan nivelrikko. 

Nivelrikko on etenevä sairaus, joka hiljalleen johtaa oireiden pahentuessa usein siihen, että nivelen kipuoire alkaa rajoittaa elämää.

Nivelrikko voi kehittyä ilman mitään selkeää edeltävää syytä, jolloin puhutaan primaarista nivelrikosta. Nivelrikko voi myös kehittyä jonkun tunnetun tekijän seurauksena ja silloin kyseessä on sekundaarinen nivelrikko. 

Nivelrikon syytä ei tiedetä, mutta sille altistavia tekijöitä on tunnistettu useita. 

Nivelrikon riskitekijöitä ovat muun muassa: 

• geneettinen alttius 
• raskas fyysinen työ 
• ylipaino 
• ikä 
• kaikki nivelten tulehdussairaudet, kuten nivelreuma, muut reumasairaudet ja bakteeritulehdukset 
• niveleen kohdistuneet tapaturmat

Nivelrikon tyypillisiä oireita ovat liikerajoitus ja kipu. Ruston ja luun pinnalta irronnee kappaleet nivelnesteessä aiheuttavat nivelessä ärsytystä ja saavat aikaan tulehdusreaktion sekä nivelen turpoamisen. 

Alkuvaiheessa liikerajoitus on usein lievää ja kipua esiintyy lähinnä rasituksessa ja liikkeellelähdöissä. Alkuvaiheen nivelrikossa nivelet kuitenkin vetreytyvät tyypillisesti liikkeestä nopeasti. 

Nivelrikon edetessä kipu ja liikerajoitus usein pahenevat ja potilaalla alkaa esiintyä myös leposärkyä esim. yöllä nukkuessa. Rasituskipu on tällöin usein jatkuvaa.

Jos nivelten kipu vaivaa arkeasi, on suositeltavaa hakeutua tuki- ja liikuntaelinvaivoihin erikoistuneen ammattilaisen vastaanotolle. 

Nivelrikon diagnoosin tekee aina lääkäri. Diagnoosi perustuu tyypillisiin oireisiin ja röntgenkuvan löydöksiin.

Ensimmäiset kulumamuutokset tulevat rustoon ja näkyvät usein röntgenkuvassa vain epäsuorasti – nivelraon kaventumisena. Hiljalleen kuviin alkaa ilmestyä myös muita nivelrikon löydöksiä mm. luunokkia eli osteofyyttejä, jotka näkyvät selvästi röntgenkuvissa. 

Magneettikuvausta voidaan käyttää ensivaiheen erotusdiagnostiikassa, jossa sen avulla voidaan poissulkea muita nivelkivun syitä ja osoittaa myös suoraan rustopinnan pienempiä paikallisia vaurioita hyvinkin tarkasti. Nivelrikon astetta ja kehittymistä seurataan ensisijaisesti röntgenkuvien avulla. 

Laboratoriokokeita voidaan käyttää tarvittaessa poissulkemaan tulehduksellisia nivelsairauksia, etenkin jos nivelkivun taustalla epäillään muuta sairautta. Tietyissä tilanteissa nivelestä voidaan ottaa myös nivelnestenäyte, jonka analyysi erottelee muun muassa tulehduksen syitä ja siitä voi myös poissulkea esimerkiksi kihdin mahdollisuus. 

Nivelrikko on etenevä sairaus, joka ei parane, mutta sen oireita pystytään hoitamaan erittäin tehokkaasti. Terapeuttinen harjoittelu sekä säännöllinen liikunta ovat avainasemassa nivelrikon hoidossa. 

Nivelrikon oireisiin voidaan vaikuttaa: 

• liikunnan lisäämisellä 
• liikeharjoittelulla 
• painonpudotuksella 
• kipulääkityksellä 
• nivelen sisäisillä pistoshoidoilla 

Pitkälle edenneen ja muulle hoidolle reagoimattoman nivelrikon hoito on tekonivel. 

Ensisijaiseksi kipulääkkeeksi nivelrikossa suositellaan parasetamolia ja toissijaiseksi tulehduskipulääkkeitä. Näitä voi ottaa myös yhdessä, jolloin ne tehostavat hieman toistensa vaikutusta. Tulehduskipulääkegeeli on myös hyvä paikallinen kivunhoitokeino. 

Kun kipulääkkeet eivät riitä voidaan lääkitykseen lisätä mieto opiaatti – tyypillisesti joko tramadolia tai kodeiinia sisältävä valmiste. 

Pidemmälle edenneessä nivelrikossa voidaan käyttää nivelen sisäisiä lääkepistoksia, esim. kortisonia. Onnistuneen piston jälkeen voidaan saavuttaa jopa 2-3kk kivuttomampi tai jopa kivuton jakso.

Liikunnasta on monenlaisia hyötyjä nivelrikon itsehoidossa.

Nivelrusto tarvitsee sopivan määrän kuormitusta voidakseen hyvin, joten liikunta parantaa nivelten hyvinvointia ja pitää niveltä tukevat lihakset vahvempina.  

Liikunnan hyödyt nivelrikossa ovat: 

• kipuoireet vähenevät 
• toimintakyky paranee 
• omatoimisuus säilyy 
• painonhallinta helpottuu 
• elämänlaatu paranee 

Hyviä liikuntamuotoja nivelrikkoiselle

Hyviä liikuntamuotoja nivelrikkoiselle ovat lajit, joissa niveliin tulee tasaista pyörivää liikettä ja mahdollisimman vähän tärähdyksiä tai iskuja. Näitä liikuntamuotoja ovat esimerkiksi vesivoimistelu, vesijuoksu, hiihto, pyöräily, kuntopyöräily tai kävely pehmeällä alustalla. 

Nivelrikon kuntoutuksen tavoitteena on vaikuttaa toimintakykyyn ja saada kipu hallintaan sekä lievittää sitä. Sopivan kuormittava liikunta yhdessä yksilöllisesti laaditun lihaskunto- ja liikkuvuusharjoittelun kanssa toimii nivelrikon hoidon perustana. 

Kuntoutuksen ammattilainen laatii sinulle yksilöllisen hoitosuunnitelman ja suunnittelee harjoitteet, jotka sopivat vaivaasi, arkeesi ja mahdollisuuksiisi. Ammattilaisen ohjauksella saavutetaan usein nopeammin hyvä liikelaajuus ja lihasvoimien palautuminen.

Loppuvaiheen nivelrikon parasta kivunhoitoa on tekonivelleikkaus.

Leikkaushoito voi olla edessä, mikäli nivelrikon kuormituskipu ei helpota levossa eikä kuntoutuksesta, lääkityksestä tai muista ei-leikkauksellisista hoidoista ole enää apua.

Tekonivelleikkaus suunnitellaan aina yksilöllisesti tilanteesi huomioiden. Usein tarvitaan myös kuvantamistutkimuksia.

Kuntoutus tekonivelleikkauksen jälkeen

Fysioterapia on oleellinen osa paranemis- ja kuntoutumisprosessia myös tekonivelleikkauksen jälkeen. Fysioterapeutti varmistaa, että toipuminen etenee oikeassa tahdissa lääkärin ohjeiden mukaisesti. Lue myös kuinka hyvä suunterveys edistää leikkauksesta toipumista.

Hinta ei ole este nivelrikon tutkimukselle, kuntoutukselle tai tekonivelleikkaukselle.

Tutustu hinnastoomme ja joustaviin maksutapoihimme, joiden avulla hoito on mahdollista toteuttaa erilaisissa elämäntilanteissa. Verkkoajanvarauksestamme näet kunkin asiantuntijan hinta-arvion valitusta palvelusta. 

Jos olet vakuutus- tai työterveysasiakas, tarkistathan lähetteen tarpeen eri palveluihin vakuutusyhtiöstäsi tai työterveydestäsi.