Työuupumus eli burn out on häiriötila, joka kehittyy pitkittyneen työstressin seurauksena. Työuupumukselle altistavat hyvin korkeat omat tavoitteet työssä, vahva sitoutuminen työhön ja korostunut velvollisuudentunto. Jos työolosuhteet ovat lisäksi kuormittavat, tavoitteet jäävät saavuttamatta, eikä työntekijällä ja työyhteisöllä ole riittävästi taitoja ja keinoja ratkaista ongelmia ja ristiriitoja, riski työuupumiselle on olemassa.
- Työuupumus eli burn out on häiriötila, joka kehittyy pitkittyneen työstressin seurauksena ja voi oireilla voimakkaana yleistyneenä väsymyksenä, kyynistymisenä ja ammatillisen itsetunnon laskuna.
- Työuupumukselle altistavia tekijöitä ovat muun muassa korkeat omat tavoitteet työssä, vahva sitoutuminen työhön ja korostunut velvollisuudentunto, erityisesti jos työolosuhteet ovat kuormittavat.
- Työuupumuksen hoitoon on olemassa tehokkaita keinoja, ja hoitoon kannattaa hakeutua varhaisessa vaiheessa, jotta työuupumus ei etene vakavaksi. Työterveyslääkäri vastaa hoidosta ja voi ohjata uupuneen työntekijän työterveyspsykologin ohjaukseen ja neuvontaan.
Työuupumuksen oireita ovat voimakas yleistynyt väsymys, kyynistyminen ja ammatillisen itsetunnon lasku. Yleistynyt väsymys on sellaista, josta lepo ja uni eivät virkistä, eikä väsymiselle löydy selkeää syytä. Kyynistyminen tarkoittaa, ettei oma työ tunnu enää yhtä tärkeältä, kuin ennen. Asenne työtä kohtaan muuttuu. Kun ammatillinen itsetunto laskee, työntekijä alkaa ajatella olevansa huonompi työntekijä, kuin muut ja huonompi työntekijä, kuin ennen.
Yleensä väsymys tulee ensin, sitten kyynistyminen ja lopulta ammatillisen itsetunnon lasku, mutta ihminen voi olla silti uupunut, vaikka kokisi näistä oireista vain yhtä. Monella työuupumus aiheuttaa myös somaattisia oireita, kuten univaikeuksia, sydämen rytmihäiriöitä tai selkäkipuja. Virallisesta univaikeudesta puhutaan silloin, jos yhtäjaksoisesti nukkuu huonosti kaksi viikkoa.
Työuupumustesti Bergen Burnout Indicator BBI on hyvä pohja keskustelulle ja työuupumuksen arvioinnille työterveydessä. Työntekijä voi täyttää testilomakkeen esimerkiksi työterveyslääkärin vastaanotolla tai verkossa. Testi antaa arvion väsymyksestä, kyynistymisestä ja ammatillisen itsetunnon laskusta sekä kokonaisuupumisesta. Tulos voi olla lievä, keskivaikea tai vaikea työuupumus tai ei työuupumusta lainkaan. Testin tulos ei ole totuus, vaan arviointia tukevaa tietoa.
Työterveyslääkäri vastaa työuupumuksen hoidosta, mutta hän voi ohjata uupuneen työntekijän työterveyspsykologin ohjaukseen ja neuvontaan, jossa kartoitetaan asiakkaan tilannetta.
Työterveyspsykologi voi käydä työntekijän kanssa läpi, millaisia vaatimuksia työntekijällä on työssä ja elämässä muuten, ja miten niihin voisi vaikuttaa. Koska uupumus on kroonistunutta stressiä ja johtuu siitä, etteivät omat voimavarat enää riitä vaatimuksiin, on vaatimuksia muutettava tai voimavaroja saatava lisää.
Monella uupuneella on elämässään usein muitakin stressitekijöitä, kuin työhön liittyvät tekijät. Siksi työterveyspsykologin ohjauksessa käsitellään yleensä kaikkia stressitekijöitä omina palasinaan. Uupunut ei usein näe selkeästi ja pitkälle. Siksi elämäntilannetta on tarpeen selkeyttää, jonka myötä ihminen voi taas kokea, että pystyy vaikuttamaan asioihin.
Kuormitustekijöiden lisäksi työterveyspsykologi voi tarkastella asiakkaan kanssa voimavaroja, kuten elintapoja, sosiaalisia suhteita ja omia ratkaisukeinoja. Hyvä apu työuupumuksen kartoituksessa voi olla myös Firstbeat –sykevälivaihtelumittaus. Mittarin antamat sydämen sykkeen vaihteluvälit kertovat, palautuuko ihminen kuormituksesta.
Työuupumus ei ole lääketieteellinen diagnoosi, mutta se voidaan kirjata diagnoosin liitteeksi terveysongelmaan liittyvänä tekijänä. Työuupumus lisää riskiä sairastua masennukseen ja stressiperäisiin somaattisiin sairauksiin. Työuupunut voi kärsiä myös unihäiriöistä ja yrittää rentoutua päihteillä.
Vaikea työuupumus on hyvin vakava tila. Siitä toipuminen voi viedä kuukausia ja se voi muuttaa aivotoimintaa pysyvästi. Siksi alkava uupumus on tärkeää havaita ajoissa.
Lääkärin määräämä sairausloma voi olla tarpeen, jos ihminen ei ehdi palautua vapaa-ajallaan.
Työntekijän oman palautumisen ja toipumisen lisäksi olennaista on muuttaa olosuhteita työpaikalla. Työterveyshuolto voikin järjestää työterveysneuvottelun, johon osallistuu myös esihenkilö. Neuvottelussa osapuolet voivat sopia esimerkiksi, että työntekijän työkuormaa vähennetään väliaikaisesti. Kun työmäärä on sopiva ja työolosuhteet tukevat työhyvinvointia, työnteko on hyväksi ihmisen psyykkiselle terveydelle.
Lue lisää:
Jos uusi työ ahdistaa tai uuden aloittaminen uuvuttaa, pitäisi kiinnittää erityisesti huomiota perehdyttämiseen. Myös mentorista voi olla apua uuden työn aloituksessa.
Tyypillinen työuupumuskokemus voi syntyä esimerkiksi säästöjen seurauksena. Jos työmäärä jaetaan entistä pienemmälle työntekijäporukalle, yksittäiset työntekijät eivät pysty pitämään kiinni samasta työn laadusta, kuin mihin ovat aiemmin tottuneet. Hyvin tunnolliselle työntekijälle laadusta tinkiminen ja aiempaa useampien keskeneräisten asioiden sietäminen on työuupumuksen riskitekijä. Organisaation ja tehtävien muuttuessa myös yksittäisen työntekijän kannattaa tarkastella asennettaan työhön ja muuttaa sitä tarpeen mukaan.
Toinen työuupumuksen riskiä lisäävä tekijä voi olla liika suorittaminen vapaa-ajalla. Kannattaa myös muistaa, että voimavarat vähenevät ja palautuminen vie aiempaa enemmän aikaa, kun ihminen vanhenee.
Paluu töihin työuupumuksen jälkeen riippuu yksilöllisestä toipumisprosessista ja siitä, kuinka vakava työuupumus on ollut. Toipuminen voi viedä kuukausia, ja se voi vaatia työolosuhteiden muutoksia sekä työkuorman väliaikaista vähentämistä. Työterveyshuolto ja lääkäri arvioivat yhdessä työntekijän kanssa, milloin on turvallista ja järkevää palata töihin. Tärkeää on, että työntekijä on fyysisesti ja psyykkisesti valmis palaamaan työelämään.
Jos koet työuupumuksen oireita, kuten voimakasta väsymystä, kyynistymistä tai ammatillisen itsetunnon laskua, on suositeltavaa hakeutua työterveyslääkärin vastaanotolle mahdollisimman pian. Varhainen puuttuminen on tärkeää, jotta uupumus ei etene vakavaksi. Työterveyslääkäri voi arvioida tilanteesi ja tarvittaessa ohjata sinut työterveyspsykologin ohjaukseen ja neuvontaan. Lisäksi, jos huomaat, että vapaa-ajalla tapahtuva palautuminen ei ole riittävää tai jos koet muita uupumukseen liittyviä oireita, kuten univaikeuksia tai somaattisia oireita, on syytä konsultoida lääkäriä.
Lievä työuupumus on yleistä. Noin neljäsosa työikäisistä suomalaisista kärsii siitä. Vakavasta työuupumuksesta kärsii arviolta 2–3 prosenttia. Työuupumuksen hoitoon löytyy tehokkaita keinoja. Hoitoon kannattaa hakeutua varhaisessa vaiheessa, jotta työuupumus ei etene vakavaksi.
