- Penikkakivun taustalla voi olla useita erilaisia ärsyyntyneitä rakenteita, kuten luu, lihas, jänne tai lihaskalvo.
- Penikkataudissa säärikipujen taustalla ovat usein jalkaterän ja nilkan asennolliset ja toiminnalliset häiriöt sekä askelluksen toimintahäiriöt, kuten kävely- ja juoksutekniikka.
- Penikkakipu tuntuu yleisesti säären etuosassa sisä- tai ulkoreunoilla.
Yleisesti säärikivuista käytetään nimitystä penikkatauti. Penikkakipu tuntuu yleensä sääriluun sisäreunassa, joko paikallisena tai laajemmalla alueella.
Penikkakivun taustalla voi olla useita erilaisia ärsyyntyneitä rakenteita, kuten luu, lihas, jänne tai lihaskalvo. Näiden eri rakenteiden hoito poikkeaa hieman toisistaan, joten hoidollisesti on tärkeää selvittää, mikä rakenne on kivun taustalla.
Penikkataudista on syytä erottaa pohjekipu, joka tuntuu enemmän säären takaosassa ja penikkatauti taas etuosassa sisä- tai ulkoreunoilla.
Penikkataudissa säärikipujen taustalla ovat usein jalkaterän ja nilkan asennolliset ja toiminnalliset häiriöt sekä askelluksen toimintahäiriöt, kuten kävely- ja juoksutekniikka.
Lisäksi liian jäykkä tai löysä jalkaterä voivat aiheuttaa lihasten epätasapainoa säären alueelle. Myös liian kova kuormitus suhteessa lepoon on yksi mahdollinen syy säären alueen kivulle.
Yleisimpiä rasitusperäisiä penikkataudin diagnooseja ovat:
- Sääriluun mediaalinen rasitusoireyhtymä (MTSS eli Medial Tibial Stress Syndrome) tarkoittaa sääriluun keskiosan luukalvon tai säären lihasten kiinnittymisalueen ärtymistä ja kipua.
- Sääriluun rasitusmurtuma, joka syntyy toistuvasta ja epätavallisesta rasituksesta. Sääriluun rasitusmurtuman oireena on aluksi vain kuormituskipu. Myöhemmin vamma näkyy röntgenkuvissa ja luun pinnalle voi uudisluun kasvaessa kehittyä arka kyhmy, joka on tunnusteltavissa.
- Lihasaitio-oireyhtymä, joka kehittyy lihaksen kasvaessa rasituksen myötä. Lihasryhmiä ympäröivät peitinkalvot eivät kuitenkaan jousta lihaksen kasvun tahdissa, vaan lihasaitioihin kehittyy ylipainetta ja hapenpuutetta, joka johtaa kipuun. Lihasaitiopaine-oireyhtymä aiheuttaa turvotusta ja kipua säären etu-, taka-, sisä- tai ulkosivuilla.
Penikkavaiva on yleisin 7–15-vuotiailla urheilijoilla, mutta voi esiintyä myös vanhemmilla liikunnanharrastajilla. Tyypillinen penikkavaivainen voi olla keski-ikäinen henkilö, joka on innostunut uudelleen kuntoilemaan pitkän tauon jälkeen.
Penikkakipu tuntuu yleisesti säären etuosassa sisä- tai ulkoreunoilla.
Tyypillisesti kipu tuntuu sääressä rasituksen aikana ja ajoittain voi myös esiintyä lepokipua. Joskus kipu helpottaa, kun rasitusta jatkaa, mutta saattaa rasituksen jälkeen tuntua voimakkaalta.
Penikkataudissa on hoidollisesti tärkeää selvittää, mikä rakenne on ärsyyntynyt ja missä kipu tuntuu.
Penikkatautia hoidetaan ensisijaisesti levolla ja tulehdusta lievittävillä kipulääkkeillä. Joskus tarvitaan jopa leikkaushoitoa kroonisen eli pitkittyneen oireen rauhoittamiseksi.
Hoidollisesti on tärkeää kiinnittää huomiota:
- kuormitukseen suhteessa lepoon
- jalkaterän ja nilkan asentoon sekä toimintaan
- koko alaraajan hallintaan sekä toimintaan
- juoksu- ja kävelytekniikkaan
Itsehoitona tärkeimpänä on kuormituksen säätely ja ainakin hetkellisesti kuormituksen vähentäminen.
Tärkein hoito on kuitenkin penikkavaivan ennaltaehkäisy.
Näin voit ehkäistä penikkatautia:
- Alaraajojen kuormitusta pitää lisätä vähitellen ja maltilla, esimerkiksi äkillinen raju juoksurasituksen kasvu voi kostautua alaraajojen rasitusvammoina.
- Kunnolliset juoksujalkineet, jotka tukevat jalkaholvin ja estävät jalkaterän "luhistumisen" askelen alla.
- Kokeile juoksualustan vaihtamista, esimerkiksi korvata asfaltilla juoksemisen maastossa juoksemiseen.
- Huolellinen lihashuolto, pitää sisällään lihasten huolellisen lämmittelyn ja venyttelyn ennen liikuntasuoritusta sekä riittävän pitkäkestoisen jäähdyttelyn suorituksen jälkeen. Hyvään lihashuoltoon kuuluu myös säännöllinen hieronta.
Jos säärikipu pitkittyy, toistuu tai vaivaa arkeasi, on suositeltavaa hakeutua tuki- ja liikuntaelinvaivoihin erikoistuneen ammattilaisen vastaanotolle.
Lääkärin vastaanotolle kannattaa hakeutua myös, jos säärikipu tuntuu selkeästi luussa, kipu on poikkeuksellisen voimakasta, kipuun liittyy leposärkyä tai turvotusta.
Vastaanotolla tehdään perusteellinen lääketieteellinen tutkimus, jota täydennetään mahdollisesti kuvantamistutkimuksilla. Lääkäri arvioi myös kipulääkkeiden tarpeen ja ohjaa tarvittaessa esimerkiksi fysioterapeutin vastaanotolle kuntoutukseen.
Kuntoutukseen kannattaa hakeutua herkästi, mikäli kuormituksen hetkellinen vähentäminen ei auta ja kivut palaavat uudestaan, kun rasitusta lisää. Tällöin on syytä tarkistaa muun muassa askellus- ja juoksutekniikkaa sekä lisätä säären kuntoutumista edistävää harjoittelua.
Ammattilaisemme laatii sinulle yksilöllisen hoitosuunnitelman ja suunnittelee harjoitteet, jotka sopivat vaivaasi, arkeesi ja mahdollisuuksiisi.
Penikkataudin kuntoutuksessa käytettäviä menetelmiä voi olla:
- ohjaus ja neuvonta
- terapeuttinen harjoittelu ja omaharjoittelu
- erilaiset tuennat, kuten tukipohjalliset jalkaterän ja nilkan toiminnan ohjaamiseen
Hinta ei ole este penikkataudin tutkimukselle tai hoidolle.
Tutustu hinnastoomme ja joustaviin maksutapoihimme, joiden avulla hoito on mahdollista toteuttaa erilaisissa elämäntilanteissa. Verkkoajanvarauksestamme näet kunkin asiantuntijan hinta-arvion valitusta palvelusta.
Jos olet vakuutus- tai työterveysasiakas, tarkistathan lähetteen tarpeen vakuutusyhtiöstäsi tai työterveydestäsi.
Yleisesti säärikivuista käytetään nimitystä penikkatauti. Penikkakipu tuntuu yleensä sääriluun sisäreunassa, joko paikallisena tai laajemmalla alueella.
Penikkakivun taustalla voi olla useita erilaisia ärsyyntyneitä rakenteita, kuten luu, lihas, jänne tai lihaskalvo. Näiden eri rakenteiden hoito poikkeaa hieman toisistaan, joten hoidollisesti on tärkeää selvittää, mikä rakenne on kivun taustalla.
Penikkataudissa säärikipujen taustalla ovat usein jalkaterän ja nilkan asennolliset ja toiminnalliset häiriöt sekä askelluksen toimintahäiriöt, kuten kävely- ja juoksutekniikka.
Lisäksi liian jäykkä tai löysä jalkaterä voivat aiheuttaa lihasten epätasapainoa säären alueelle. Myös liian kova kuormitus suhteessa lepoon on yksi mahdollinen syy säären alueen kivulle.
Penikkakipu tuntuu yleisesti säären etuosassa sisä- tai ulkoreunoilla.
Tyypillisesti kipu tuntuu sääressä rasituksen aikana ja ajoittain voi myös esiintyä lepokipua. Joskus kipu helpottaa, kun rasitusta jatkaa, mutta saattaa rasituksen jälkeen tuntua voimakkaalta.
Penikkataudissa on hoidollisesti tärkeää selvittää, mikä rakenne on ärsyyntynyt ja missä kipu tuntuu.
Penikkatautia hoidetaan ensisijaisesti levolla ja tulehdusta lievittävillä kipulääkkeillä. Joskus tarvitaan jopa leikkaushoitoa kroonisen eli pitkittyneen oireen rauhoittamiseksi.
Hoidollisesti on tärkeää kiinnittää huomiota:
- kuormitukseen suhteessa lepoon
- jalkaterän ja nilkan asentoon sekä toimintaan
- koko alaraajan hallintaan sekä toimintaan
- juoksu- ja kävelytekniikkaan
Jos säärikipu pitkittyy, toistuu tai vaivaa arkeasi, on suositeltavaa hakeutua tuki- ja liikuntaelinvaivoihin erikoistuneen ammattilaisen vastaanotolle.
Lääkärin vastaanotolle kannattaa hakeutua myös, jos säärikipu tuntuu selkeästi luussa, kipu on poikkeuksellisen voimakasta, kipuun liittyy leposärkyä tai turvotusta.
Vastaanotolla tehdään perusteellinen lääketieteellinen tutkimus, jota täydennetään mahdollisesti kuvantamistutkimuksilla. Lääkäri arvioi myös kipulääkkeiden tarpeen ja ohjaa tarvittaessa esimerkiksi fysioterapeutin vastaanotolle kuntoutukseen.
Kuntoutukseen kannattaa hakeutua herkästi, mikäli kuormituksen hetkellinen vähentäminen ei auta ja kivut palaavat uudestaan, kun rasitusta lisää. Tällöin on syytä tarkistaa muun muassa askellus- ja juoksutekniikkaa sekä lisätä säären kuntoutumista edistävää harjoittelua.
Ammattilaisemme laatii sinulle yksilöllisen hoitosuunnitelman ja suunnittelee harjoitteet, jotka sopivat vaivaasi, arkeesi ja mahdollisuuksiisi.
Penikkataudin kuntoutuksessa käytettäviä menetelmiä voi olla:
- ohjaus ja neuvonta
- terapeuttinen harjoittelu ja omaharjoittelu
- erilaiset tuennat, kuten tukipohjalliset jalkaterän ja nilkan toiminnan ohjaamiseen
Sääriluun mediaalinen rasitusoireyhtymä (MTSS eli Medial Tibial Stress Syndrome) tarkoittaa sääriluun keskiosan luukalvon tai säären lihasten kiinnittymisalueen ärtymistä ja kipua. Vaiva johtuu rasituksesta.
Rasitusmurtuma on luun vamma, joka syntyy toistuvasta ja epätavallisesta rasituksesta. Säären tavallisin rasitusmurtuma on sääriluun alakolmannekseen tai yläkolmannekseen syntyvä rasitusmurtuma.
Sääriluun rasitusmurtuman oireena on aluksi vain kuormituskipu. Myöhemmin vamma näkyy röntgenkuvissa ja luun pinnalle voi uudisluun kasvaessa kehittyä arka kyhmy, joka on tunnusteltavissa.
Yleensä rasitusmurtumaa hoidetaan kuormituksen vähentämisellä tai levolla. Rasitusmurtumat tarvitsevat harvoin leikkaushoitoa tai kipsausta.
Sääriluun etuosaan keskelle syntyy joskus harvinainen rasitusmurtuma. Sen paraneminen on varsin hidasta ja usein joudutaan suorittamaan leikkaus luutumisen nopeuttamiseksi.
Lihasaitio-oireyhtymä eli lihasaitiosyndrooma kehittyy lihaksen kasvaessa rasituksen myötä. Lihasryhmiä ympäröivät peitinkalvot eivät kuitenkaan jousta lihaksen kasvun tahdissa, vaan lihasaitioihin kehittyy ylipainetta ja hapenpuutetta, joka johtaa kipuun. Lihasaitiopaine-oireyhtymä aiheuttaa turvotusta ja kipua säären etu-, taka-, sisä- tai ulkosivuilla.
lihasaitioihin kehittyy ylipainetta ja hapenpuutetta, joka johtaa kipuun. Lihasaitiosyndrooman kipu voi tuntua pelkästään penikkatautina, eli sääriluun reunan kipuna.
Ortopedit ovat erikoistuneet tutkimaan ja hoitamaan tuki- ja liikuntaelinvaivoja.
Asiakaspalvelumme 010 414 00 auttaa mielellään sopivan ammattilaisen löytämisessä ja ajan varaamisessa.
Fysioterapeuttimme auttavat erilaisten tuki- ja liikuntaelinvammojen kuntoutuksessa ja ennalta ehkäisyssä.
Osa fysioterapeuteistamme on erikoistuneita alaraajafysioterapiaan ja heillä on erityisosaamista alaraajavaivojen hoidosta.
Fysioterapiaan voi tulla ilman lääkärin lähetettä. Tarvittaessa ammattilaisemme osaavat ohjata sinut lääkärin vastaanotolle.
OMT-fysioterapeuttimme tutkivat, hoitavat ja ehkäisevät nivelissä, lihaksissa, hermoissa ja tukirangassa esiintyviä häiriöitä ja kipuja.
Jalkaterapeuttimme edistävät jalkojen terveyttä tutkimalla, hoitamalla ja ehkäisemällä alaraajojen tuki- ja liikuntaelinvaivoja sekä iho- ja kynsiongelmia.
Alaraajatutkimuksessa tutkitaan jalkojen rakennetta, liikettä, asentoa ja toimintaa. Samalla selvitetään tukipohjallisten tarvetta.
Digiklinikan työterveysasemalla työterveyden asiantuntijat ovat paikalla klo 7-19. Yleislääkärit sekä sairaanhoitajat palvelevat 24/7.
